Ei ihme, että on vähän ollu heikohko olo. Sydän jyskyttäny, päässä humissu, vähän huimannu jne. Hb oli 107. Että tää rouva marssii nyt sit hetipian apteekkiin ostamaan purkkirautaa. Sit saan tehdä sokeriseurantaa kotona. Lystikäst.
Mut tietteks, et mä en jaksais tehdä yhtään mitään. Mun tekis mieli vaan nukkuu. Tai ainaki maata. Työt ei huvita ollenkaan ja muutenki väsyttää. Kotonaki olis vaikka mitä tekemistä, mut kun EI JAKSAIS. Toisaalta silti mieluummin häärisin kotona, ku siel pääsee tarvittaes huilaamaan. Töis ei paljoo tarvii lepäillä kesken kaiken ja sit tähän hälinään vaan palaa käpy. Eikä sil, et mun hermot olis jotenki VÄHÄ KIREEL.