Tänä enteilevänä ja kylmän hyisenä maaliskuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä Herran vuonna 2008, on tapahtunut erittäin julma ja kylmäverinen teko. Teko, joka jättää syvän arven meidän jokaisen sydämiimme. Teko, joka pelkästään jo raakuudessaan saisi kenet tahansa meistä laulamaan Hoosiannaa, pää alaspäin ja ison paksun letkun kautta.
Elämä on liian lyhyt aika antaakseen sen valua tyhjään kuin tiimalasin hiekka. Vaikka moni meistä pyrkiikin elämänsä aikana tekemään oikeita ratkaisuita ja elämään omien näkemystensä sekä moraaliarvojensa mukaisesti, tapahtuu maailmassa hirvittävän paljon vääryyttä. Tämä vääryys on sysimustan verhon taakse piilotettu pokemonkortti ja se viimeinen Habbo-kamasi, jonka menetit tuolikisassa. Kun luulet sen vihdoin olevan poissa, se pilkistää ja puukottaa selkääsi kuin Juudas Iskariot, ja päinvastoin, että se paljastumisellaan valaisi meihin toivon kipinän, se hukuttaa meidät epätoivon syvään järveen.
Tänään on suuri ja tärkeä osa arkipäiväistä elämääni hävitetty kuin tuhka tuuleen. Syöty, kuin se viimeinen perunalastu sipsipussissaan WoW-laneilla: ahnaasti ja sen kummempia ajattelematta.
Tänään on osa minua sekä ihmisyyttäni syösty vallasta, aivan niin kuin Ahmed Ahne tekisi sen Kalifille. Pyydän teistä jokaista tätä suruviestiä lukiessanne ottamaan elämänne pienen tarkastelun alaiseksi. Pyydän teistä jokaista tutkimaan sen syvempää merkitystä, arvoja ja arvostusta niitä lähimmäisiä kohtaan, joita rakastatte. Pyydän teistä jokaista hiljenemään hetkeksi ja yhtymään suruuni, joka nyt epätoivon hetkellä tuntuu ylitsepääsemättömältä, mutta joka ajan myötä helpottaa ja paranee, ja siitä tulee osa jokapäiväistä elämää.
24.03.08 16:12 <Ylläpito> Modauksesi rikkoi IRC-Gallerian sääntöjä, huolehdithan siitä ettei modaukset estä IRC-Gallerian peruskäyttöä, riko tekijänoikeuksia tai muita IRC-Gallerian kuvasääntöjä. Sääntöjä rikkovat modit poistetaan kokonaisuudessaan.
Rakkaat edesmenneet Ismo-modini. Olitte minulle tärkeämmät, kuin kukaan voisi koskaan kuvitella. Olette ja tulette aina olemaan jälki ja muisto sydämmessäni, makea lihapiirakka huulillani ja onnellisuuden tunne varpaidenväleissäni. Vaikka fyysisesti olettekin nyt poissa, tulette henkisesti olemaan kaikkialla ympärilläni. Haluaisin vielä lausua runon.
Sinertävät taustasi
Kuin sininen ja pilveetön taivas
Loputtomat kasvosi
Kuin jokapäiväinen Salkkari-hetkeni
Levätkää rauhassa. <3