IRC-Galleria

Tummaa, ahdistavaa...tuskallista.
Päivästä toiseen.
Ei ulospääsytietä.
Pieni valo,vain hetken-nauti siitä,
ime siitä voimia jaksaaksesi eteenpäin.
Päivät seuraavat toisiaan,
yhtä synkkinä, yhtä ahdistavina...
Odotan ja toivon,
ehkä huomenna on jo paremmin.

Joka päivä,
illan jo hämärtyessä yöksi,
ajattelen sinua.
Haaveillen siitä,
kuinka tulisit ja ottaisit minut
hellään syleilyysi,
etkä ikinä lähtisi pois.

Yön pimeyteen huudan nimeäsi,
tyhjyys syvällä sydämessäni...
suurempana kuin koskaan ja
minusta tuntuu, kuin kuolisin,
kuihtuisin hiljalleen pois.
Huudan vielä Rakastan,
jotta tietäisit että olin tosissani...
ja pimeys kietoutuu ympärilleni.