tänään sen tajusin,
noin tuhannetta kertaa taas.
Olen oman itseni herra,
se mun täytyy ymmärtää.
En voi antaa ihmisten tehdä mulle,
niinkuin niitä huvittaa.
Minun pitää olla minä,
oma itseni,
ja antaa ihmisten saada tuntea,
se oikea olento,
joka tämän kuoren alla
omien tunteidensa orjana,
tietää saavansa,
kaiken mitä haluaa.
Elämä tuntuu olevan merkityksetöntä tyhjältä tuntuvissa tilanteissa. Tilanteissa joissa ihmiset eivät kuuntele, tai huomioi sinua, suunnittelevat asioita johon et voi osallistua. Tai tilanteissa jossa tunteesi laukkaavat aivan väärään suuntaan ja sitten tulee joku ja moukaroi sinut maankamaralle. Sitä se elämä on.
Tunne että joku nipistää perseestä aina silloin tällöin.
"Herää pahvi ! Viimeistä viedään !"
Ja vaikka tämä joku ei jättäisi herätystäsi pelkkään nipistykseen niin pitää muista vanha vitsi "se joka ei tapa, vahvistaa". Siis jos tuntuu että joku mukiloisi sinut oikein kunnolla, ennenkuin tajuat taas hoipertelevasi keskellä moottoritietä, don't worry. aika parantaa haavat.