SIVU VAIMON PÄIVÄKIRJASTA:
Lauantai-ilta - Mieheni käytös on outoa. Olimme sopineet tapaavamme
yhteistä kahvikupposta varten. Olin ollut ostoksilla ystävieni kanssa
koko päivän ja ajattelin että ehkä hän on loukkaantunut, koska olin
hieman myöhässä. Hän ei kuitenkaan sanonut siitä mitään. Keskustelu ei
sujunut, hän oli hiljainen. Ehdotin, että siirtyisimme jonnekin
hiljaisempaan paikkaan, jotta voisimme keskustella. Tähän hän
suostuikin mutta pysyi kuitenkin hiljaa. Kysyin häneltä oliko hänellä
murheita - hän vastasi: "Ei tässä mitään." Kysyin onko minun syytäni,
että hän on vaitonainen ja juro. Hän sanoi, että ei ole mitään hätää
eikä minun pitäisi olla huolissani.
Kotimatkalla kerroin hänelle rakastavani häntä, hän hymyili ja jatkoi
ajamista. En voi ymmärtää hänen käytöstään enkä tiedä miksi hän ei
vastannut rakkaudentunnustukseeni.
Kotona tunsin kuin olisin kadottanut mieheni johonkin usvaan, ikään
kuin hän ei enää halunnutkaan löytää minua. Hän vain istui ja tuijotti
televisiota; hän vaikutti todella kaukaiselta ja etäiseltä. Lopulta
päätin mennä nukkumaan, mieheni seurasi minua 10 minuutin kuluttua ja
yllättäen vastasi rakkauteeni ja hyväilyihini, rakastelimme, mutta
silti hän tuntui omituisen poissaolevalta. Päätin etten kestä tätä enää
vaan otin asian esille. Huomasin hänen kuitenkin nukahtaneen. Itkin
itseni huolineni uneen. En tiedä mitä tehdä. Olen jo varma että
miehelläni on suhde. Elämäni on katastrofi.
SIVU AVIOMIEHEN PÄIVÄKIRJASTA:
Lauantai-ilta - Tänään Tappara hävisi. Vitutti, mutta sainpahan pillua.