IRC-Galleria

Niin se aika rientää, Rosmariini on nyt saatu 4-vuotiaaksi. Iso tyttö. Eikä enää kauaa kun poika jo on 2-v ja pian ne on jo koulussa ja juhlitaan lakkiaisia. Huhhuh, vanha ei enää kohta pysy perässä tässä maailmanmenossa...

Alla on muutama Disneyn klassikko. Jos olet nähnyt yli 35, olet itsekin aika klassikko.


[01] Lumikki ja seitsemän kääpiötä
[02] Pinocchio
[ ] Fantasia
[ ] Fantasia 2000
[03] Dumbo
[04] Bambi
[ ] Saludos Amigos
[ ] The three caballeros
[ ] Make mine music
[ ] Fan and fancy free
[ ] The adventures of Ichabod and Mr Toad
[05] Tuhkimo
[06] Liisa ihmemaassa
[07] Peter Pan
[08] Kaunotar ja Kulkuri
[09] Prinsessa Ruusunen
[ ] 101 dalmatiaista
[10] Miekka kivessä
[11] Viidakkokirja
[12] Aristokatit
[13] Robin Hood
[14] Nalle Puh
[15] Pelastuspartio Bernard ja Bianca
[16] Bernard ja Bianca Australiassa
[ ] Topi ja Tessu
[17] Hiidenpata
[18] Mestarietsivä Basil Hiiri
[19] Oliver ja kumppanit
[20] Pieni merenneito
[21] Kaunotar ja Hirviö
[22] Aladdin
[23] Leijonakuningas
[24] Pocahontas
[25] Notre Damen kellonsoittaja
[26] Herkules
[27] Mulan
[28] Tarzan
[29] Keisarin uudet kuviot
[30] Atlantis
[31] Lilo & Stitch
[ ] Aarreplaneetta
[32] Karhuveljeni Koda
[33] Lehmäjengi
[34] Pikkukananen

Niinpä tietenkin, mitäs jos kertoisin että myös omistan muutamaa lukuunottamatta nuo kaikki ko. klassikot? Olenko sitten klassikko itsekin, olenko, olenko, joohan joohan?

tein itse ekaa kertaa piparitaikinan, ai kun tuli hyviä pipareita... huomenna jatketaan cashew-suklaaruuduilla :)

ja sitten on loorat tehty ja pullat... hmmm... paketit on paketissa.... missä se joulu viipyy... huhuuu...

on sitten ekat leipomukset leivottu...

se on nyt sitten joulukuu :)

jaa-a... Se on hassua kun joskus vaan palaa halusta kirjoittaa, tuntuu että poksahtaa jos ei saa luoda jotain tekstiä. Mulla on sellanen ongelma. Se usein myös jää sellaiseksi ongelmaksi, koska monesti alkaessani sitten kirjoittaa, huomaan etten keksi mitään. Aloitan jotain kolumnin tapaista solkotusta muutoksista ja siitä kuinka ihminen kaipaa muutoksia mutta kaipaako kuitenkaan... Niin epäselvää tekstiä että parempi pyyhkiä vain pois; ei päätä eikä häntää, ei edes parhaita keskipaloja... Sitten miettii josko kirjoittaisi jonkun runon, mutta sitten tajuaa ettei halua julkaista aivan kaikkea tänne päiväkirjaan ettei tule plagiointia. Siispä purkaakseni kirjoituksentarpeeni, kerron teille tämän; en keksinyt kuitenkaan mitään kirjoitettavaa ja kas! Huomaankin että tässähän tätä tekstiä taas on, ajatuksia ja oivalluksia monta riviä. Kuinka hauskaa, taas voi jatkaa päivän askareita monta lausetta kevyempänä!

Niin katoavaista
on ihmisen elämä
Vain hetkessä
voidaan kaikki evätä

Mitä menetät
et takaisin saa
Voit yrittää
mutta et pysty unohtamaan

Tyhjyys sisälläsi kolisee
sydämesi mustenee
Vihaa ja katkeruutta
et voi mennyttä muuttaa

Taide on valhetta
joka saa meidät oivaltamaan totuuden...

Onpas kotosaa...

Jos luet tätä ja silmäsi liikkuvat juuri tällä hetkellä näiden sanojen yli, niin ole kiltti ja kirjoita kommentti jossa on muisto susta ja musta, vaikka emme edes puhuisi usein. Se voi olla mitä tahansa haluat, hyvää tai huonoa. Kun olet tehnyt tämän, laita tämä omaan päiväkirjaasi ja ylläty (tai kauhistu!) siitä mitä ihmiset muistavatkaan susta :)