Aina toivoi kyllä paljon
mutta saikin enemmän
vaan ei yhtä tiennyt hän
niin pienen hetken
rakkaus on lumivalkoinen
on puhdas niin kuin hanki helmikuisten aamujen
voi kunpa joskus kauemmin sen loisto kestää vois
vaan illan tullen katoaa ja tummuu aina pois..
ei koskaan kysy saapuessaan
lupaa katkeruus
ja kyyneleitä erottaa voi pieni ikuisuus
kun lapsi pitkän päivän jälkeen
syliin nukahtaa
tai pyytää kotiin palaamaan
omaa..
loppuuko tää kaikki nyt?
kaikki mitä sain, oli mun unelma
sä olit mun unelma,
nyt oot pelkkä haavekuva
miks näin aina käy?
kaikki lopulta päättyy kyyneliin..