IRC-Galleria

CAAPO PU1, ROP, SERTI ♥ nyt odottelemaan että 2v tulee täyteen ja viimeisen sertin metsästykseen :D JIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIHUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU

Caapotin Nuo 1 ja Kp, Pu kehässä ei sijoitusta muttei se haittaa kun toinen oli niin komiana siellä :)

arvostelu enklanniksi:

Red fawn, good size. Angulations at the rear. Moved ok, a little bit untidy at the front. Would prefer slightly head. Well balanced.

Sovitaanko, että sä vaan kauhot ihan omaa soppaasi.
Älä muitten bisneksiin työnnä turpaasi.
Ressaa ittes vaikka hengiltä, se on sun asias.
Älä uraputkees mua kisko, en aio kantaa paineitas.
Niin sanottua elämänkokemustas tuut mulle tyrkyttään,
no ikäähän sulla on, mutta et oo eläny päivääkään!

Se ei kuulu sulle, mitä mä teen!
Se ei kuulu sulle, mihin mä meen!
Itte valintas teit, älä työnnä mua samaan satimeen!
Se ei kuulu sulle, mitä mä teen!
Se ei kuulu sulle, mihin mä meen!
Vaikka ranteeni viiltäisin ja tunkisin parrun perseeseen!

Kuka tahansa pystyy salkun täyteen paperia tukkimaan.
Kuka tahansa kykenee nokka pystyssä katuja tallaamaan. <-
Sulla ei oo mitään, mitä voisit mulle opettaa, <-
sanot mua kakaraks, mut sulla ei oo lapsuutta ollutkaan. <-
Niin sanottua elämänkokemustas tuut mulle tyrkyttään,
no ikäähän sulla on, mutta et oo eläny päivääkään!

Se ei kuulu sulle, mitä mä teen!
Se ei kuulu sulle, mihin mä meen!
Itte valintas teit, älä työnnä mua samaan satimeen!
Se ei kuulu sulle, mihin mä meen!
Se ei kuulu sulle, mitä mä teen!
Vaikka ranteeni viiltäisin ja tunkisin parrun perseeseen!

Tätä tarinaa saa julkaista ja levittää toivoen, että se pysäytää moraalittomat kasvattajat ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi.
En muista paljoakaan synnyinpaikastani. Siellä oli ahdasta ja pimeää, eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme. Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha. Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni. Muistan monien sisaruksieni kuolleen ja kaipaan heitä niin.

Muistan myös päivän, jolloin minut vietiin pois äitini luota. Olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet. Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään, mutta hän oli niin sairas. Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan. Vain me kaksi. Olimme peloissamme ja painauduimme kiinni toisiimme, yksikään ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä. Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja! Olemme kaupassa, jossa on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat! Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät! Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin, voin kuulla muiden pentujen ääniä täältä.

Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti "pienistä ihmisistä", lapsista. He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta, ihan kuin he haluaisivat leikkiä kanssani! Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme, joskus ilkeät ihmiset lyövät ikkunaan pelotellakseen meitä. Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi. Jotkut ovat helliä mutta toiset satuttavat meitä. Saamme aina kuulla "Ne on niin söpöjä! Tahdon tuollaisen!", mutta koskaan emme pääse kenenkään mukaan.

Siskoni kuoli viime yönä, kun kauppa oli pimeänä. Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja tunsin elämän jättävän hänen pienen, laihan ruumiinsa. Olin kuullut ihmisten sanovan, että hän oli sairas ja minutkin pitäisi myydä alennushintaan, että pääsisivät minusta äkkiä eroon. Luulen pehmeän ininäni olleen ainoa (ääni), joka suri häntä kun hänen ruumiinsa aamulla otettiin pois häkistä ja heitettiin roskikseen.

Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää! He ovat todella mukava perhe ja he todella, todella halusivat minut! He olivat ostaneet kupin ja ruokaa minulle ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään. Rakastan häntä niin paljon! Tytön äiti ja isä kehuvat minua suloiseksi ja hyväksi pennuksi! Minut nimetään Angeliksi (Enkeliksi). Rakastan nuolla uusia ihmisiäni! Perhe pitää minusta hyvää huolta, he ovat helliä ja rakastavat minua. Hellävaroen he opettavat minulle oikean ja väärän, antavat hyvää ruokaa ja paljon rakkautta. Haluan ainoastaan miellyttää näitä ihania ihmisiä! Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan!

Tänään kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti. Sain pari rokotusta, mutta paras ystäväni, pikku tyttö piti minua hellästi ja sanoi sen olevan OK. Niinpä rentouduin. Eläinlääkäri varmaankin sanoi surullisia sanoja rakkaalle perheelleni, koska he näyttivät kamalan onnettomilta. Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni... Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä, että vanhempiani ei varmaankaan oltu kuvattu. En ymmärtänyt eläinlääkärin puheita, ainoastaan sen, että minua koskee nähdä perheeni näin surullisena. Mutta he silti rakastavat minua ja minäkin rakastan heitä hyvin paljon!

Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä useimmat muut pennut ovat vankkoja ja riehakkaita, minuun sattuu kauheasti jo pelkkä liikkuminenkin. Kipu ei koskaan hellitä. Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku-tyttöni kanssa ja minun on myös vaikea hengittää. Yritän parhaani ollakseni se vahva pentu, mikä minun pitäisi olla, mutta se on niin vaikeaa. Sydämeni särkyy kun näen pikku-tytön niin surullisena ja kuulen Äidin ja Isän sanovan: "nyt on varmaankin aika". Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärillä, eivätkä uutiset ole koskaan hyviä. Aina puhutaan synnynnäisistä ongelmista. Haluan vain tuntea lämpimän auringonpaisteen, leikkiä ja helliä perhettäni. Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani, juominenkin koskee.

Yritän nousta, mutta voin ainoastaan inistä kivusta. Minut viedään autoon viimeisen kerran. Kaikki ovat niin surullisia, enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma? Yritän aina olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin? Voi kun tämä kipu vain menisi pois! Kunpa vain pystyisin pysäyttämään pienen tytön kyyneleet. Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta.

Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa. Ihmiset kaikki halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini. Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa. Onnistun nuolemaan pehmeästi heidän käsiään. Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta tänään. Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni.

Pikku-tyttö pitää minua pehmeästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta. Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja tunnen rauhan laskeutuvan ylleni. Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään. Oloni muuttuu nyt unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni kaukaisessa vehreässä paikassa. He kertovat minulle ettei siellä ole kipua, ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta. Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla, pienellä hännän heilautuksella (ja hellällä kuonon tökkäisyllä). Olin toivonut viettäväni monta vuotta heidän kanssaan, mutta niin vain ei ollut tarkoitettu. "Nähkääs", sanoi eläinlääkäri: ”eläinkaupasta ostetut pennut eivät tule kunnon kasvattajilta". Kipu poistuu nyt ja tiedän, että tulee kulumaan monta vuotta kunnes näen rakkaan perheeni uudelleen.

© J. Ellis

Kalanainen 20.2 - 20.3

Kalanainen on tunneihminen mitä suurimmassa määrin.
Hän on symbolisesti merenneito, jonka ”oikea” asuinpaikka ei olekaan maanpäällinen luukku vaan merenalainen, alitajuinen maailma. Hän on täällä vain tilapäisesti.

Kalanainen viihtyy omassa maailmassaan, jossa sadun ja myytin tapahtumat tulvivat rikkaasta mielikuvituksesta. Hän asuu kahdessa maailmassa, reaalisessa ja kuvitteellisessa yhtäaikaa. Siksi hän voi vaikuttaa huolettomalta tai huolimattomalta, keskittyneeltä ja poissaolevalta samanaikaisesti. Häntä on vaikea kokonaan puristaa raameihin tai ottaa selvää mistä aineksista hänet on muovailtu. Jotain joustavaa ainetta hän on, kumia kaiketi, helposti olosuhteiden ja ihmissuhteidenkin mukaan muokkaantuva, näennäisesti periksiantava, mutta kuitenkin omaleimainen olento.

Kalanaisen sisäinen maailma on laaja ja sinne mahtuu mahdottomiakin asioita ja ihmisiä. Hän voi vetää puoleensa monenlaisia ihmistyyppejä ja pitää huolta laitapuolen kulkijoista kuin erilaisista boheemeista tyypeistä. Hänellä on suuri sydän, mikä ei tarkoita terveysriskiä nimeltä laajentunut sydän. Myötätuntoisena ja empaattisena hän katselee ihmisiä sisäisestä näkökulmasta ja pääsee oitista lähelle ihmisen olemusta. Mutta samalla hänellä on vaara joutua muiden ihmisten imemäksi jolloin oma minuus katoaa taustalle tai muuttuu tahdottomaksi.

Kalanaisen kumppanuus on ennen kaikkea sisäisten herkkien ihmisten liitolle hyväksi. Hän on elämän hyväksyvä ja sen rikkaudesta ja runsaudesta nauttiva naistyyppi. Hän sulautuu ihmisiin ja saa paljon miessuhteesta, jossa myös kumppani on eläytymiskykyinen ja hyväksyvä. Hänen suhteensa ihmisiin voi olla ajoittain etäinen johtuen mielen kyvystä työstää kaukaisia ja kuvitteellisia asioita. Toisinaan hän on taas hyvin uhrautuva puoliso ja vaimo, joka antautuu olosuhteiden armoille ja uppoaa usein pitkäksi aikaa huolehtimaan muiden tarpeista – lapsiensa, puolison tai perheen. Omista tarpeista välittäminen voi tulla myöhemmin, jolloin hän tarvitsee uutta aloitusta elämään, henkisten ja luovien impulssien toteuttamista. Silloin hänen kyvykkyytensä mielen laajentajana, tulkitsijana tai luovana ihmisenä tai palvelijana voi nousta kukoistukseen.


Näin Kalojen kanssa seurustelleet sen ovat kokeneet:
Kalanainen:
Kalanaista pitää hyysätä jatkuvasti tai hän menee sekaisin. Hyysäämisen tarve ei suinkaan johdu heikkoudesta, vaan huomion tarpeesta. Kalanaiset osaavat taitavasti teeskennellä haavoittuvaa, vaikka todellisuudessa he ajavat marttyyrimaisesti vain omaa etuaan.

Kalanaiset ovat itsevarmempia, kuin mitkään muut merkit, ja tietävät tarkkaan mitä tekevät. Manipulointi on osa arkea ja siihen he pystyvät.

Kalanaisilla on tapana kerätä ympärilleen heikkoja ja ongelmaisia ihmisiä, joita he sitten auttavat. Tätä he eivät tee hyvästä sydämestään vaan saadakseen heikot autettavat riippuvaisiksi itsestään. Näin Kalanainen pönkittää itsetuntoaan. Kalanaiset saavat kiksejä ollessaan tarpeellisia riippuvuuden kohteita. Kalanainen osaa esittää myös tarvittaessa empaattista kuuntelijaa, mutta ei välttämättä koe itse empatiaa.

Parisuhteessa Kalanaiset teeskentelevät olevansa joustavia, mutta he eivät ole sitä sisimmissään. Kalanaisilla on paha tapa muuttaa omia tunnetilojaan kumppanin tunnetilojen mukaan. Jos toinen on pahalla päällä, pian on Kalanainenkin ja silloin häntä kuuluu lohduttaa.

Kalanaiset ovat luonteeltaan boheemeja taiteilijoita, ja se näkyy esimerkiksi kodin siivouksessa. He elävät sotkuisessa kaaoksessa eivätkä välitä kritiikistä elämäntapaansa kohtaan. Sama sotkuisuuteen taipuvaisuus näkyy myös ihmissuhteissa. Lisäksi Kalanaiset eivät osaa sanoa ei, koska eivät halua riidellä. Siihen he ovat liian laiskoja. Näin käyttäytymällä he loukkaavat lopulta kaikkia osapuolia.

Jos Kalanainen asuisi akvaariossa, hän olisi kala, joka syö kaikkien muidenkin ruoat.

Nähty??

Kommentoi tähän NÄHTY, jos olet nähnyt minut joskus reality maailmassa.
Sen jälkeen kopioi tämä ja lisää omaan blogiisi ja katso ketkä ovat bonganneet sinut !