IRC-Galleria

A Sen helposti saa ja menettää
B Tohinaa riittää
C Kylmää, kylmää
D Raivoisaa rakkautta
E Ei tule mitään
F Helppo nakki
G Räjähtävä ruutitynnyri
H Rakkautta alusta loppuun
I Hellä ja kiltti, eikä mikään petturi
J Koeta pysyä vahdissa mukana
K Aina mielessä
L Hulvatonta seuraa
M Jos seuraava kirjain on A, niin AI AI
N Ota, jos saat, mutta kovan työn takana se on
O Hyvä kauppa tulevaisuutta ajatellen
P Jokaisella on makunsa
R Reipas, äidin oma
S Suurta rakkautta pienellä teholla
T Tosi söpö
U Uskomaton tuuri, jos onnistut
V Aika veijari
W Toivotonta
X Jos jaksat pysyä mukana, niin miksi ei?
Y Kuka nyt Yrjöä rakastaisi?
Z Epätoivoista
Å Hänellä on aivan joku muu mielessään
Ä Hellää rakkautta
Ö Öisin hyvää seuraa

M Jos seuraava kirjain on A, niin AI AI
I Hellä ja kiltti, eikä mikään petturi
I Hellä ja kiltti, eikä mikään petturi
A Sen helposti saa ja menettää

M Jos seuraava kirjain on A, niin AI AI
Y Kuka nyt Yrjöä rakastaisi?
L Hulvatonta seuraa
L Hulvatonta seuraa
Y Kuka nyt Yrjöä rakastaisi?
K Aina mielessä
A Sen helposti saa ja menettää
N Ota, jos saat, mutta kovan työn takana se on
G Räjähtävä ruutitynnyri
A Sen helposti saa ja menettää
S Suurta rakkautta pienellä teholla

~ Miia puhelimessa ~

T: "Mitä äitees kebabista sanoi?"

M: "Ei se mistään papista puhunu"

T: "En mä kyllä mitään papista puhunu vaan KEBABISTA" :D

M: "OHO" :D

tuloo ihan juhannus miälee :D ja kaikki ihmiset ja tunnelma ja mitä kaikkee siiälä ny sillo tapahtukaa :DD

http://www.youtube.com/watch?v=6Dz2PAURfyQ&feature=related

Hei ystäväni!

tässä tällänen pikku tarina.. lue tai et..

"Käydessäni ensimmäistä vuotta lukiota näin kerran erään luokallani olevan pojan kävelevän kotiinsa koulun jälkeen. Hän oli Kalle. Näytti siltä, että hän kantoi kaikkia oppikirjoja mukanaan. Ajattelin itsekseni: "Miksi kukaan kantaa kaikki kirjat kotiinsa perjantaipäivänä? Taitaa olla varsinainen nynny." Minulla itselläni oli paljon suunnitelmia viikonlopun varalle, pippaloita ja jalkapalloa kavereitten kanssa seuraavana päivänä. Niinpä kohautin olkapäitäni ja jatkoin matkaani.

Hetken päästä näin, kuinka poikalauma juoksi Kallea kohti. He törmäsivät häneen tahallaan, sysäsivät kaikki hänen kirjansa maahan ja kampittivat hänet niin, että hän kaatui kuraan. Hänen silmälasinsa lensivät noin kolmen metrin päähän ruohikkoon. Hän nosti päänsä, ja hänen silmänsä olivat hirvittävän surulliset. Sydämeeni koski. Juoksin Kallen luokse. Hän ryömi ympäriinsä Etsien lasejaan, kyynel silmissään. Ojentaessani hänelle hänen lasejaan sanoin: "Nuo ovat pölkkypäitä. Niille pitäisi antaa elinkautinen." Hän katsoi minuun ja sanoi "kiitos", hymyillen leveästi. Siitä hymystä paistoi todellinen kiitollisuus.

Autoin Kallea keräämään kirjat maasta ja kysyin, missä hän asui. Kävi ilmi, että hän asui lähellä minua, joten kysyin häneltä, miksen ollut nähnyt häntä niillä kulmilla aiemmin. Hän sanoi käyneensä yksityiskoulua ennen kuin tuli meidän luokallemme. Ennen en ollut ollut missään tekemisissä yksityiskoulun oppilaan kanssa.

Juttelimme koko kotimatkan ajan ja kannoin osan Kallen kirjoista. Hän osoittautui mukavaksi pojaksi. Kysyin, halusiko hän pelata jalkapalloa kavereitteni kanssa. Hän vastasi myöntävästi. Pyörimme samoissa porukoissa koko viikonlopun ajan, ja mitä paremmin opin Kallea tuntemaan, sitä enemmän pidin hänestä. Kaverinikin olivat samaa mieltä.

Tuli maanantaiaamu ja näin Kallen taas valtavan kirjapinonsa kanssa. Pysäytin hänet ja sanoin hänelle, että jos hän kantaa noin paljon kirjoja mukanaan joka päivä, hän kehittää itselleen mahtavat muskelit. Hän vain nauroi ja antoi minulle osan kirjoista.

Seuraavien vuosien aikana Kallesta ja minusta tuli parhaat kaverit. Lukion lopulla aloimme suunnitella jatko-opintoja. Kalle päätti mennä lukemaan lääketiedettä ja minä valitsin liiketalouden opinnot jalkapallostipendin turvin. Opiskelisimme eri paikkakunnilla, mutta olin varma, ettei välimatka vaikuttaisi ystävyyteemme mitenkään.

Kalle oli luokkamme priimus. Kiusasin häntä siitä jatkuvasti ja nimittelin häntä nynnyksi. Kallen piti pitää puhe koulun päättäjäisissä. Olin todella iloinen, ettei Minun tarvinnut nousta korokkeelle puhumaan.

Päättäjäispäivänä näin Kallen, joka näytti komealta. Hän oli todellakin päässyt sinuiksi itsensä kanssa kouluvuosinaan. Hän oli hyvännäköinen silmälaseissaan, ja hänellä oli paljon enemmän tyttökavereita kuin minulla. Kaikki tytöt olivat pihkassa häneen. Olin joskus kateellinen.

Tuli se suuri päivä. Saatoin nähdä, että Kalle oli hermostunut, joten läimäytin häntä selkään ja sanoin: "Kuule, hyvin se menee!" Hän katsoi minuun kasvoillaan se hänelle ominainen, todellista
kiitollisuutta osoittava ilme ja sanoi: "Kiitos."

Hän ryki hieman ja aloitti puheensa: "Koulun päättäjäisissä on aika kiittää kaikkia niitä, jotka ovat auttaneet oppilaita selviämään vaikeistakin vuosista. Vanhempia, opettajia, sisaruksia, valmentajiakin kenties... Mutta ennen kaikkea ystäviä. Seison tässä sanomassa teille, että paras lahja, minkä voi toiselle antaa, on olla hänen ystävänsä. Aion nyt kertoa teille erään tarinan."

Katsoin epäuskoisena ystävääni, kun hän alkoi kertoa siitä päivästä, jolloin ensi kertaa tapasimme. Hän oli aikonut tappaa itsenä sinä viikonloppuna. Hän kertoi, kuinka oli siivonnut pulpettinsa ja ottanut kaikki tavarat mukaansa, ettei hänen äitinsä olisi tarvinnut mennä keräämään niitä koulusta jälkeen päin. Hän katsoi minuun kiinteästi ja hymyili. "Olen kiitollinen siitä, että minut pelastettiin. Ystäväni pelasti minut tekemästä jotain kamalaa." Kuulin yleisön haukkovan henkeään, kun tämä komea, suosittu poika kertoi meille kaiken hetkestä, jolloin hän oli ollut elämässään heikoimmillaan. Näin hänen isänsä ja äitinsä katsovan minua kasvoillaan Kallen kiitollinen hymy. En ollut ennen tajunnut tämän kiitollisuuden syvyyttä."

Älä koskaan aliarvioi tekojesi voimaa. Yhdellä pienellä eleellä voit muuttaa toisen elämän, parempaan tai huonompaan suuntaan.

Sinulla on nyt kaksi vaihtoehtoa:
1) Voit kopioida tämän omaan päiväkirjaasi
2) tai voit olla kopioimatta viestiä ja toimia ikään kuin se ei olisi vaikuttanut sinuun mitenkään.

Kuten huomaat, minä valitsin vaihtoehdon numero 1.

"Ystävät ovat enkeleitä, jotka nostavat meidät takaisin jaloillemme silloin, kun siipemme eivät enää pysty muistamaan, miten lennetään."

Kopioi 10 ensimmäistä totuutta itsestäsi ja ylläty. http://servut.us/ZuiGe/Misc./insulter/

Miia on impotentti galtsuteini.
Miia on arveluttava pummi.
Miia on puolialaston tepu.
Miia on munaton wowittaja.
Miia on karvaton naamapuoli.
Miia on huorahtava muotifriikki.
Miia on perverssi luuseri.
Miia on lahjaton hoppari.
Miia on pahainen pissis.
Miia on kykenemätön kasvissyöjä.

Ei sidottuna = 12 kaloria
Sidottuna = 187 kaloria

Rintsikoitten avaaminen:
Kahdella kädellä = 6 kaloria
Yhdellä kädellä = 12 kaloria
Hampailla = 85 kaloria
Tekohampailla = 120 kaloria

Kumin päälle laittaminen:
Jos kyrpä on pystyssä = 6 kaloria
Jos kyrpä ei ole pystyssä = 315 kaloria

Esileikki:
Klitoriksen haku = 8 kaloria
G-pisteen haku = 92 kaloria

Asennot:
Lähetyssaarnaaja = 12 kaloria
69 makuula = 78 kaloria
69 seisten = 224 kaloria
Kärrynpyörä = 292 kaloria
Dogstyle = 316 kaloria
Italialainen kristallikruunu = 912 kaloria

Orgasmi:
Oikea = 112 kaloria
Feikki = 315 kaloria

Orgasmin jälkeen:
Makoilu toisiaan halaamalla = 18 kaloria
Nousee heti ylös= 36 kaloria
Selittää, minkä takia nousee heti ylös = 816 kaloria

Pukeminen seksin jälkkeen:
Rauhallisesti = 32 kaloria
Kiireesti= 98 kaloria
Isä/äiti koputtaa oven takana = 1218 kaloria
Tyttö/poikaystävä koputtaa oven takana= 3512 kaloria

tultii monan kans halpahallista :DDDD mut ei siitä sen enempää :D

I have fallen to my knees
As I sing a lullaby of pain
I'm feeling broken in my melody
As I sing to help the tears go away
Then I remember the pledge you made to me

kaikille<3