Ylitse merten, kohti laajaa maailmaa
Pitkä matkamme on, tie on tuntematon.
Yhdessä koimme pienen hetken elämää.
Tunnen pelon vyöryvän aaltojen lailla valtaan kahliten kokonaan, voimaton oon.
Voimat nuo hiipuvat ruumiistain, jaksa jatkaa en matkaa, mä tähän jään, Kuulla saan:
Älä pelkää, hän vierelläs seisoo ja kannattaa.
Älä pelkää, ei pimeyden voimat sua valtaan saa.
Älä pelkää. hänen armonsa lopu ei milloinkaan.
Älä pelkää, hän kanssasi kulkee ja johdattaa.
Tunnen kaiken kaatuvan päälleni, sorrun taakkani alle. Mä jaksa en - uupunut oon.
Kukaan ei ymmärrä, vapisen, pelkään.
Tuntuu kuin matkani kesken jäis
Eilinen jääkön taa
Huominen tulla saa
Mutta elämä jatkuu tässä ja nyt
Tässä on taivas ja maa
kuka kulkee vierellä matkan tän?