Minä en keksi kertakaikkiaan mitään tekemistä. Väsyttääkin hemmetisti, mutta sen tietää että jos nukkumaan menen, niin kohta on joku karjumassa ties minkä takia. Draculaa aloin eilen lukemaan, ei oikein tunnu että sitä olisi soveliasta lukea päivänvalossa...
Ketään ei tietenkään ole mesessä. Eikä oikein tunnu että puhelimessakaan olisin hyvää seuraa kenellekään. Ulkona ripeksii vettä yhtenään, mitään voi sielläkään tehdä. Telkkari suoltaa vain paskaa, tietenkin. Eikä päivällä minusta voi oikein mitään leffoja katsoa, tai siis ainakaan niitä leffoja mitä mun tekisi mieli katsoa.
Noniin, siinähän se tuli..."Tänään sitten siivotaan, eikä jätetä mihinkään iltamyöhään!". Ihan kuin en tekisi mielummin mitä tahansa muuta juuri nyt kuin siivoaisi. Vatsaankin koskee kaiken kruunuksi. Tuo imurin äänikin on jotain mitä niin sydämeni pohjasta vihaan. Enkä kykene kuuntelemaan iloista musiikkia, angstisesta vaan alkaa angstittaa lisää. Kompromissina ilmeisesti aggressiivinen musiikki on tervein valinta nyt.
Oho, ulkona melkein paistaa aurinko o.O. Miten siinä näin pääsi käymään?
Menen keksimään ihan mitä tahansa tekemistä...