IRC-Galleria

luulin ettet milloinkaan pois sä mee,luulin että jotenkin jään sun sydämees
mut nyt kun oot pois huomaan sen.se kaikki kuvitelmaa vain
luulin että tietäisin mitä teen mut maailma kääntää selkänsä
jään yksin sateeseen.jotenkin en vaan saa kii
ja maailma pyörii kuitenkiin mutta sua kaipaan niin

ei päivää etten miettis sua ja miks ei voitu onnistua
ei yötä ilman sua unissaan.
ei mikään tunnu niin pahalta kuin se kun lähdit mun ovesta
mä tiedän etten sua unohda

luulin että miettisit ees pidempään
luulin että merkitsin paljon enemmän
luulin että oisin vahvempi kuin oon mä nyt

ei sitä osaa pelkää tässä elämässä.
hetkessä kaikki voi muuttuu
ei sitä osaa varoo vahvalla pohjallaki
hetkessä kaikki voi kaatuu..

ei sanoiks pysty muuttaa kaikkee mitä joskus pitäs sanoa
ei ilmasta voi tunteit jotka tuulee heti katoaa
ei oo itsestään selvyyksii,elämä on palapeli
mitä pitää rakentaa,sille anna kaikkesi
läpi elämän muistaa kaikki voimakkaat hetket
ku ilon tai surun tunteist virtas kyyneleet
toivon tuntevani taas sen minkä kauan sitte tunsin

olen niin väsynyt olemaan täällä
ja jos sinun on lähdettävä
toivon,että vain lähtisit,
koska henkesi silti viipyy täällä
eikä se jätä minua rauhaan
nämä haavat eivät näytä parantuvan
tämä tuska on vain liian todellista
on vain liian paljon sellaista, mitä ei voi pyyhkiä pois
kun itkisit, pyyhkisin pois kaikki kyyneleesi
kun huutaisit, kukistaisin kaikki pelkosi
ja mä yritin tehdä kaiken sen,
tein parhaani,mutta siltikin sä päätit kääntyä ja lähteä pois

todellisuus sattuu,väkistenkin silmät sulkee
sama juttu,eri päivä,ei muutu muuks
huominen eiliseks,viime viikko viime kuuks

en usko itseeni mut uskon mahdottomuuksiin
kuten rakkauteen ikuiseen kauneuteen
pahint on että uskon toiseen ihmiseen
ja sitten saan aina taas pettyy uudelleen
ikinä ei totu petetyksi tulemiseen
en jaksa enää,en enää pysty mihinkään
mikään ei tunnu miltään enkä löydä syytä tai syyllistä
en yksinkertaisesti enää kestä
mä luovutan kiitos tyhjyydestä
kävelen halki miljoonien surullisten tarinoiden
turhien uskomusten turhien haaveiden

lauri:voi minna arvaa mitä!joku on vieny mun 30 euroa mun huoneen laatikosta lauantaina !
minna:joo lotta sano,ja täs on sulle ne kolmekymppiä takasin
lauri:no mutta ethän sä niitä rahoja sieltä vieny
minna:eiku otat sen ny tosta!

PARI TUNTIA MYÖHEMMIN KEITTIÖS:

lauri:minna kiitti oikeesti,ku maksoit sen rahan mulle,vaikket sä vieny sitä rahaa :)
minna:juu ei mitään,ostat niillä sit jotain kivaa itttelles

KYMMENEN MINUUTTIA MYÖHEMMIN: ..lauri tulee keittiöön takas..

lauri:hei minna arvaa mitä.siellä laatikos olikin vaan kakskymppiä,ku mä muistinki väärin
minna:ootkos varma?
lauri:oonoon,saat tän kympin takas
minna:okei,kiittti

..osaa se olla aikas hellyyttävä.. :D

mä haluun vaan muistella niitä aikoja
ku nähtii ekaa kertaa se oli sitä parasta
en mä pystyny peittään näitä mun tunteita
mun oli pakko kertoo heti näistä mun tunteista
se oli amorin nuoli se iski muhun ja lujaa
en ollu kertaakaan viel tuntenu tälläst tunnetta
lämmin olo tuli aina ku sä olit lähellä
muistatko viel sen hetken ku otit kiinni kädestä
mä muistan sen selvästi en tuu sitä unohtaan
se muutti mun elämän ja tuun aina sen muistamaan

jos selviän tästä päivästä,niin tuun selviämään täs elämäs kaikesta ! :D

vähän kuplivaa,ainoo mitä tarvitaan
musaa,juotavaa,eikä mitään harkintaa
vähän kuplivaa ja bailut on päällä
tänä iltana ei nuku ainutkaan täällä
väistä ihmeessä ja ota meistä sit mallii
tämän illan jälkeen me jätämme jälkeemme jälkemme