IRC-Galleria

Miksi annoin itseni uskoa että ihmeitä voi tapahtua
koska nyt minun on teeskenneltävä,etten oikeastaan välitä

luulin sinun olevan satuni
uni,jonka näen ollessani hereillä
tähdenlento joka toteuttaa toiveen

vannoin tuntevani melodian
vannoin että kuulin sinun laulavan ja kun hymyilit,sait minut tuntemaan
että pystyisin laulamaan mukana,mutta sitten menit vaihtamaan sanoja
ja nyt sydämeni on tyhjä
minulle jäi vain jotain joskus ollutta,silloin kerran laulussa

nyt tiedän,ettet ole satu ja unet olivat nukkumista varten
eikä tähdenlento toteuta toiveita,koska nyt jopa minä voin sanoa,
että sekoitin tunteeni totuuteen,koska pidin näkemästäni.
en voi uskoa,että saatoin olla niin sokea..

osa minusta sitä kaipaa
sitä pettävää viimeistä suudelmaa
ja vain sinä osaat tehdä
siitä liian ihanaa

miks sä rikoit sydämen?
sen sirpaleita löydä en
mä en voi nyt mitään sille
etten voi sua unohtaa

ilta-aurinko lämmitä ei
kylmä tuuli sut luotani vei
silmät kiinni istun ja muistelen sua
rikkinäinen on mieleni mun
olen hukannut lämpösi sun

oon lähtenyt monta kertaa
särkymätöntä rakentamaan
ja monta kertaa päätynyt sen rikkomaan

mulle mun frendit on kaikki kaikessa
hengataan yhes arjessa ei pelkästään bailatessa
kaikki jutut aukenee ilman et sanotaa sesam
ja ne jeesaa tarpeessa vaikeessa tilanteessa
kukaan ei vaan peesaa kaikki pitää mielipiteet

te ootte mun,mä en teitä koskaan dissaa
virheet on korjattavissa ja riidat sovittavissa
enkä missään nimessä haluu missaa yhtään
hetkee vaan pitää kaiken parissa yhtä
eikä mun onneks tarvii nyhtää missään yksin
vaa mul on ystävät ympärillä vaik joutusin minne

yhes kasvettu jo niin paljon
välil koettu suruu välil melkein kuoltu nauruun
mut ain pysytty yhes vaik välil mielipiteet jakautuu
ei tarvii shittii pääs hautuu aina voi avautuu
frendit pitää tiel ei joudu umpikujaan ajautuu
ja voin lupautuu aina tuun kääntyy teiän puoleen
ei syytä huoleen rullataan yhes kunnes aikamme täällä päättyy

tää on totuus ilman teit mä en olis mitään
pitää kiittää siitä et jengi välittää

sun pitää aina muistaa ketkä on sun aidot kaveris

tää on se piste milloin kaikki kaunis katoaa
kun kaikki käsiin hajoaa ja syvälle vajoaa

mikään ei oo muuttunu,joka päivän jälkeen samaa
edelleen kulkee katse maas,kivii potkii vanhaan tapaan
antaa ymmärtää,et kaikki on hyvin
mut totuutta kertoessaan nyyhkii vailla lämmintä sylii

olen väsynyt moniin sanoihin
olen väsynyt itseeni
jos sanoisit että jätä kaikki ja seuraa minua
minä kyllä jättäisin ja seuraisin

mä tarvitsen aikaa vielä vähän
aikaa vielä sen verran et vois pysähtyä tähän
muisteleen menneit muisteleen vanhoi aikoi
tärkeitä hetkiä niitä ystäviä ainoit
jokka on tukenu mua pienestä pitäen
auttanu mua kulkeen eteenpäin kädestä pitäen
nää ystävät kalliit ja ne ajat vanhat
ne pitää mut pystyssä
ne saa pidettyä mut vahvana

mitä on rakkaus onko se turhaa
onko se vain henkistä itsemurhaa
kannattaako rakastua jos se aina satuttaa
itseänsä kiduttaa lopulta sydämensä murtaa
kannattaako aikaa tuhlaa yhteen hetken huumaan
jos rakkaus on aitoa sen tuntee sydämessä
pidä se mieles,ettei rakkaus katoo hetkessä