Olin ollut sairaanhoito-opistossa vasta runsaan
kuukauden, kun opettaja järjesti yllätyskokeet.
Tunnollisena oppilaana olin lukenut läksyni ja
kysymykset olivat minulle helppoja viimeistä
lukuun ottamatta. Se kuului: "Mikä on koulun
siivoojan etunimi?"
Kysymyksen täytyi olla vitsi.
Olinhan minä nähnyt siivoojan
monta kertaa - tummatukkaisen,
kookkaan naisen, iältään
viisissäkymmenissä – mutta mistä
ihmeestä tietäisin hänen nimensä?
Palautin kokeen opettajalle ilman viimeistä
vastausta. Ennen tunnin loppua joku kysyi,
vaikuttiko viimeinen kysymys arvosteluun.
"Totta kai. Te tulette työssänne tapaamaan paljon
ihmisiä. Kaikki tekevät omaa tärkeää työtään ja
ansaitsevat tulla huomioon otetuiksi. Vähintä mitä
voitte tehdä, on hymyillä ja tervehtiä heitä."
Sitä läksyä en ole koskaan unohtanut. Sain pian
selville, että siivoojan nimi oli Marjatta.
-Ajatusten Aamiainen 6.10.2005