Yksin elämässään tuo tyttö vaelsi.
Kadotti kaiken olellisen.Elämänsäkin melkein menetti.
Tyttö ei olisi halunnut herätä uuteen päivään, mutta kaikesta huolimatta hän jaksoi.
Itseään tuo tyttö satutti. Siitäkin jäivät arvet.
Tyttöä vielläkin sattuu, kun vanhat muistot palaavat hänen mieleen.
Tyttö on yrittänyt unohtaa, mutta muistoistaan hän ei vain pääse, vaikka hän haluaisi.
Hän tekisi mitä vain, jos ei olisi elänyt ja kokenut sitä mitä hän on saanut kokea.