IRC-Galleria

Olen edelleen kipeenä. Köh, köh.. mutta ei enää yskää minulle, kiitos. Sain siitä jo tarpeekseni kuukausi sitten. Ehkä keskityn nyt vain niistämiseen ja jätetään yskimiset muille.
Huomenna pitäisi sitten olla terveenä, Ville tulee illalla (tai oikeastaan ihan kohta) =) Ei ollakaan nähty moneen kuukauteen. Käydään tavallisesti vain viikonloppuisin yhdessä tupakalla. 0_0
Edessä rankka viikonloppu ;) saa nähdä miten siitä selvitään puolikuntoisena.
Traaginen "pariskunta" pääsee taas pitkästä aikaa liikenteeseen..hih
Mitäs muuta.. Kävin Posun kaa kattomassa Matin.
Ei kai muuta. Paitsi, että joku yläkerran naapuri on ostanut kitaran. :o

Minulla on kuumetta ja kurkku pipinä enkä pysty kattomaan Tohtori Sykeröitä. Ai, miksi en? Kun en saa mitään näkymään, vaikka kaikki pitäisi olla kunnossa. (tai mistäpä mä sen tiedän) Eikä kukaan tule laittamaan sitä kuntoon! ( vaikka luvattiin)

Kauan odotettu sydän, sydämen keikka sitten peruuntuikin. Ja miksi, koska kyseinen baari, missä poikien piti esiintyä, onkin sitten kiinni sen viikon. Hienoa. Aika ammattimaista toimintaa baarin puolelta.
Nyt meni sitten omatkin suunnitelmat täysin uusiksi, kun pojat ei sitten tulekaan.
Enkä osaa päätää, lähtisinkö käymään kotona viikonloppuna ja sieltä sitten Kuopioon kattoo poikien keikkaa. Enkä tiedä onko Ville nyt kuitenkin tulossa ens viikonloppuna tänne.


Vähän yksinäinen olo.







paljon yksinäinen olo

Eihän se nyt niin kauhea paikka ollut. Mutta tuskin tulee viikonloppuna mentyä. Ikäraja voisi kyllä olla viikollakin hiukan korkeampi, kun jostain syystä ihmiset vaikuttivat aika nuorilta.Sain ranskalaisen ihailijan, mistä en meenannut päästä ollenkaan eroon. Yksin kotiin kuitenkin. ;)
Saimme myös Kaisan kanssa aikaan suuren väärinkäsityksen pictures ja pizza sanojen välillä. Poika puhui kuvasta ja me pitsasta = ) Näin myös maailman kauheimman vyön eräällä pojalla. 'It's party time' liikkui punaisella vyössä, sekin ehkä kertoo hieman minkä tyylistä porukkaa paikka piti sisällään.
Mulla on uusi polttotatuointi?!?! Hieno kolmio kädessä... Ja vielä ilmaiseksi.
Mistähän johtuu, että tee maistuu aina niin hyvältä, jos edellisenä päivänä on ollut juomassa??
Mutta eipä ole onneksi krapulaa. Osaan siis juoda "sivistyneesti", vaikka eräs ihminen on vihjaillut siihen suuntaan, että joisin aina muka liikaa. No ehkä viime aikoina niin on päässyt käymään, myönnettäköön.

Nyt olen ollut (muka) hurjan ahkera tänään. Siis vihdoin sain tehtyä jo viikkoja myöhässä olleen kouluhomman loppuun, sain työhaastattelun perjantaille, kävin marketeilla "asti" ostamassa kaikkea puuttuvaa ja sitähän riitti. Miksi kaikki loppuu aina yhtäaikaa? Nyt olisin toivonut, että olisi ollut mies ja auto, niin ei ois tarvinnut raahata kaikkia tavaroita yksin kotio. Itseasiassa pelkkä autokin ois riittänyt. En kuitenkaan lyyhistynyt matkan varrelle, vaikka sitä hieman pelkäsinkin kaupasta lähdettyäni. Ja vielä kun jalassa oli elämää liukkaammat kengät ;)
Oikeesti mulla on maailman parhaimmat talvikengät. Siis ne on ihan hullun liukkaat, niissä ei ole pohjia juuri ollenkaan, ne on ihan sairaan kylmät, maksoivat pienen omaisuuden ja mikä tärkeintä ne on, tai ainakin oli muutama vuosi sitten,söpsöimmät kengät mitä olen ikuna nähnyt. Ainakin, jos minulta kysytään.
Illalla pitäs kuulemma lähteä vihdoinkin katsastamaan Onnela. Minulla on omat ennakkoluuloni paikkaa kohtaan. Kun en mää kuitenkaan siitä tykkää ja varsinkin, kun palaute mitä olen paikasta kuullut, ei ole mitenkään mairittelevaa. Voihan se tietenkin yllättää, ei nyt pidä jo etukäteen tyrmätä koko paikkaa. Vaikka ikuisena pessimistinä se olisikin helppoa. Tiedä mitä sieltä vielä löytyy.. kihihih.. = )

Ehkä niitä aamuja, jolloin toivoisin olevani joku muu

"Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."

1.En voi elää ilman huulirasvaa. Jos huomaan, ettei huulirasva ole mukana, tunnen miten huulet kuivuu hullua vauhtia. Elämä on kärsimystä siihen asti, kunnes pääsen taas huulirasvan luo.
2.Nypin jalkakarvoja pinseteillä.
3.Laitan hernekeittoon ketsuppia!
4.Jos olen ahdistunut tms, kävelen kotona ympyrää. Rauhoittaa kummasti mieltä. Jos olen yksin, saatan myös höpöttää silloin ääneen.
5.Käännän aina vessapaperirullan oikeinpäin ( siis niin, että paperi ei tule seinän puolelta). Teen sen kaikkien luona.

Jaha ja haasteen saavat naruankka, kaunisvirta, ltnblackout, cured ja aallotar

Hiljaisuuden lapset luettu.

MIKSI tuolla on nuin kylmä. En tykkää yhtään. Kun ikkunasta kattoo,näyttää niin kivalta ulkoilusäältä, mutta ei. Aurinko on kuitenkin paistanut. Tarvitsen aurinkoa! Niin siis heti haluan ulkoilemaan, kun se ei ole "mahdollista". Aina haluan sitä mitä ei juuri nyt ole saatavilla.

Mennään hohtokeilaamaan tänään :D siis jos sinne tarkenee kävellä. Mokailin hieman, kun soitin varatakseni meille radan. Lopetin puhelun ja sitten tajusin, että eihän mun pitänyt sitä tunniksi varata vaan yksi kierros. No ei muuta kun uudestaan soittamaan. Aloitin vaan, että varasin kai äsken tunniksi, enkä muuta ehtinyt sanoa, kun nainen jo kertoi mitä olin varannut ja äänestä kuuli, että se piti mua ihan idioottina, kun koko ajan soittelen sinne. : ) En soita sinne enää koskaan.

Tahtoo suklaata! Tahtoo,että on kevät! Tahtoo uudet hiukset! Tahtoo kissan! Tahtoo

Mitäs ois tapahtunut? Eipä juuri mitään.
En tehnyt tänään välitenttiä yritys verotuksesta. Kuka nyt mitään välitenttejä tarttee.Kerralla vaan sitten kaikki. pyh.
Pitäs alkaa ettimään harjottelupaikkaa. Voisin mennä tutkimaan tattaria, mutta en kuitenkaan, kun paikka ois Jokioisissa. Anteeksi missä? Juu en halua olla koko kesää jumissa jossain ei missään. Ehkä sitten kitken pari kuukautta.. not. Pakko ois löytää joku järkevä paikka. Mielellään läheltä keskustaa, ei vlopputöitä ja palkka päätä huimaava. En siis vaadi paljoa.
Ei kai muuta.
Kiitos ja Hei

Laitoin kuitenkin elämän taas pilolle ja lähdin baariin. Ei kuitenkaan tarvinnut mennä yksin, kiitos Heli.