Valmis, rauhoittumaan
En osaa seistä paikoillaan
Entä jos en ookkaan sillä tiellä
Enkä kulje suuntaan
Jota multa odotetaan
Entä jos en ookkaan varma vielä
Valmis, rauhoittumaan
On helppoo olla irrallaan
Mitä sult odotetaan, ja kuka odottaa
Kenelle annat vallan sut nostaa ja pudottaa
Ku täällä varmaa ei oo muu ku kuolema
Ja aarteet matkal ripoteltu harvaan
Ois aina parempi tietää ku arvaa
Mut nää rutiinit silittää mua vastakarvaan
On vaikee opiskella, jos ei kiinnosta
Vaikee hymyillä, jos mikää ei innosta
Tähdätää siihen et saataisii kiitosta
Kymppii tai viitosta, samaa kaavaa siis
Elämine täysil ei tarkota et sun pitää elää nopeeta
Kaikki irti siit, mut mil tapaa
Villi ja vapaa, täällä ollaan vaa ihmisii
Harva uskaltaa sisintänsä totella
Juoksee karkuu, ei uskalla ottaa otetta
oravanpyöräst, pitää kuulema päästä pois
Mut välil kulkuriki haluu sadesäästä pois
Elämää ei sen enempää
Mut mul on vaan tää yks mitä menettää