emppu: "sä oot tänää sit sen janeten kans keittiös"
mä: "jes, ku mul on selkä nii saatanan kipee, ni en ois halunnukkaa olla kassal"
emppu: "mitä? miks? mitä on tapahtunu?"
mä: "tipuin eilen duunis roskisten välii ja osuin siihe energiajäteroskiksen reunaa hienosti nii, et seläs mukava haava.."
emppu nauraa tähä välii..
emppu: "anteeks, ei saa nauraa, mut eihän kukaa nyt tipu roskisten välii :D"
mä: "iha hyvin voi. mä voin."
*tähä välii tieto, et meil on sit duunis kaks janettee, et älkää ihmetelkö miks tos lukee noi..*
vittu :D eilen siis tipuin duunis sellasten isojen roskisten välii, tuloksena haava seläs ja pari pienempää jälkee.. suski anto mulle vähä ensiapuu duunis sit, "hyi helevetti! hyi saatana! sattuu varmaa aivan vitusti!?" :D voin kuvitella kuinka ne tipuset siel roskiksilla on nauranu mulle, ku oon lojunu siel roskisten välis ja ne napsi tyytyväisenä siitä biosta sapuskaa itellensä ja kumppaneilleen.. :D
mut jjoo, siinähän mä sit duunailin kunnial päiväni loppuu, vaik kipu oli aika mahti.
yöllä sit menin vahingos selälteni ja huutelin sit, ku sattu aivan saatanasti.. ja sellane lappu, jonka paula laitto illal siihe, oli aamulla jääny jumii siihe haavaa.. -.- sattu mukavasti sen repiminen.
tää päivä töis oli vähintää yhtä tuskallinen ku eilinen, koko oikeen puolen selkälihakset on iha saatanan kipeet rasituksesta ku koko ajan joutuu jännittää, ku varoo tota haavaa tai sillai, u know.. ;o
ja tänää onnistuin viel onnellisesti kolauttaa sen duunis oven reunaa. osaan tän itteni satuttamisen, kyl juu. :o
mut nii, nyt vois uni maistuu ku nii ahkerasti olin 9½ tuntia töissä ja huomenna taas aamu 9.00 siellä paikan päällä.. joten..
unii kaikille, kiittimo.