IRC-Galleria

että tää koulussa olo ottaaa aivoon!

.. kuinka voi olla viikon hullussa flunssassa, joka vaan jatkuu ja jatkuu.
.. kuinka hajuvesi voi muistuttaa autokoulun teoriatunneista.
.. kuinka voi väsyttää koko ajan, vaikka on saanu nukkua.
.. kuinka voi ihastua yhteen leffaan niin, että on kattonu sen tänää viidesti.
.. kuinka voi olla nälkä koko ajan, vaikka on syöny kunnolla eikä oo ees kuluttanu mtn.
.. kuinka voi ikävöidä koko ajan toista, vaikka on saanu puhua ja tekstata pilvin pimein.
.. kuinka joku vaan voi sanoa jollekkin, kuinka kauan toinen elää ja kuinka rajallinen elämä oikeesti on.

hassua ;o

flunssa kiusaa mua vieläkiiii aamulla läägärille.

.. ja meikä makaa himassa. pää täynnä räkää, keuhkot iha liekeis ja voimat aivan täysin loppu. kiitos flunssasta.

oon heränny tänää jo 06.30 ja meinasin jopa myöhästyä junasta, koska mulla oli kolme minuuttia aikaa olla asemalla. mähän lähin kotoota sitte ku nato-ohjus :D mun kyllä täytyy olla todella sairas ku JUOKSEN JUNAAN EHTIÄKSENI KOULUUN! :o
koulussa olin jopa 15 min ennen tunnin alkua :) (nyt saa taputtaa!) ja vietin siellä vielä KOKO KOULUPÄIVÄN, jep ei yhtään poissa oloa!
joo ja nyt töihin sitte neljäksi :)

oon myös päättäny ryhdistäytyä, suoritan koulun kunnialla loppuun! :) makso mitä makso. kaikki saa kyllä tukea ja auttaa nii paljon ku haluaa :D rästiin jääneitä tehtäviä ja kokeita kyllä löytyy vaikka jokaiselle oma, että ei se mikään ongelma ole ;D

mutta juu, oon kerranki ylpee itestäni ja ajattelin vaa ilmottaa missä oon viettäny päiväni, ku mua ei oo koneella näkyny, ettette huolestu ;D

nyt työhön -->

tätä mä oon pelänny, oon pelänny siitä asti ku sanoit et sua sattuu. puhuttiin sun kanssa ja puhuin myös parin muun kanssa, et se täytyy hoitaa kuntoon. puheikshan ne jäi, ku kukaan ei uskaltanu sanoo et nyt on pakko. toissapäivänä otin itteeni niskasta kii ja pakotin sut lähtee mun kans, onneks ymmärsit itekki et nyt se täytyy lähtee, liian kauan on odotettu.
pelkäsin jo sillon ja huomasin, et nii pelkäät säki, sen takii yritin olla meist se vahvempi ja sun tukenahan mä siellä olin.
eilen et päässykkää kotiin saakka ja tunti sitte soitit mulle sellasen puhelun jota oon pelänny jo kauan. mua sattuu aivan hirveen paljon, ku en oo pakottanu sua aikasemmin lähtee, aina vaan puhuttiin ja puhuttiin et joo mennää. miksei me koskaa menty? aivan, koska ketään meistä ei uskaltanu. ja nyt tilanne on tämä ja se ei sais olla tämä! en pysty ikinä antaa ittelleni anteeks, etten pakottanu sua aikasemmin.
toivon sydämmeni pohjasta, et sä tuut kuntoon! tapahtuu nyt mitä tahansa, oon aina sun tukena, ja sä tiedät kyllä sen.
oot mulle ku oma sisko ja ihan helvetin tärkee!<3

emppu: "sä oot tänää sit sen janeten kans keittiös"
mä: "jes, ku mul on selkä nii saatanan kipee, ni en ois halunnukkaa olla kassal"
emppu: "mitä? miks? mitä on tapahtunu?"
mä: "tipuin eilen duunis roskisten välii ja osuin siihe energiajäteroskiksen reunaa hienosti nii, et seläs mukava haava.."
emppu nauraa tähä välii..
emppu: "anteeks, ei saa nauraa, mut eihän kukaa nyt tipu roskisten välii :D"
mä: "iha hyvin voi. mä voin."
*tähä välii tieto, et meil on sit duunis kaks janettee, et älkää ihmetelkö miks tos lukee noi..*

vittu :D eilen siis tipuin duunis sellasten isojen roskisten välii, tuloksena haava seläs ja pari pienempää jälkee.. suski anto mulle vähä ensiapuu duunis sit, "hyi helevetti! hyi saatana! sattuu varmaa aivan vitusti!?" :D voin kuvitella kuinka ne tipuset siel roskiksilla on nauranu mulle, ku oon lojunu siel roskisten välis ja ne napsi tyytyväisenä siitä biosta sapuskaa itellensä ja kumppaneilleen.. :D
mut jjoo, siinähän mä sit duunailin kunnial päiväni loppuu, vaik kipu oli aika mahti.
yöllä sit menin vahingos selälteni ja huutelin sit, ku sattu aivan saatanasti.. ja sellane lappu, jonka paula laitto illal siihe, oli aamulla jääny jumii siihe haavaa.. -.- sattu mukavasti sen repiminen.
tää päivä töis oli vähintää yhtä tuskallinen ku eilinen, koko oikeen puolen selkälihakset on iha saatanan kipeet rasituksesta ku koko ajan joutuu jännittää, ku varoo tota haavaa tai sillai, u know.. ;o
ja tänää onnistuin viel onnellisesti kolauttaa sen duunis oven reunaa. osaan tän itteni satuttamisen, kyl juu. :o
mut nii, nyt vois uni maistuu ku nii ahkerasti olin 9½ tuntia töissä ja huomenna taas aamu 9.00 siellä paikan päällä.. joten..

unii kaikille, kiittimo.

jepjep. kiitos koirasta.. sera sitten hyppäs parvekkeelta alas!!

paha mieli ja ikävä..

Matkalla sun luo, oot mua vastassa.
Mun kädet hiessä, perhosia vatsassa.
Erilaiselta tuntuu täl kertaa,
vaik ei ookkaa paljoo mihi vertaa.
Et oo niin kuin muut, oot omaa luokkaas.
Eteeni kun tuut, sen taas huomaan,
et en saa sanoiksi, mitä mä tunnen suhun.
Outo fiilis, samal vähä pelottavaa.
Pelkkä sun läsnäolos on mulle rauhottavaa.
Saan susta energiaa, ja saan sut nauramaan.
Otetaan iisii, edetään rauhassa.
En uskonut löytäväni laistasi,
samanlaista kun minä, mun laistani.
Mä koitan asettuu aloilleen,
minkä kulkuri mahtaa jaloilleen.