On ihanaa jättää muistoihin ajan tullessa hyviä muistoja. Kävin tänään taas katsomassa kummisetääni Hyvinkäällä ennen kuin siirretään Nurmijärvelle. Mies oli pirteänä ja jaksoi jonkun verran jutellakin mutta aina silloin kun en kuullut mitä hän sanoi,menin lähemmäksi mutta hän ei sanonutkaan asiaansa uudestaan vaan antoi joka kerta minulle poskelle pusun=)
Sitten hän katsoi kulmakoruani ja alkoi väittää että se on naula=) intin hänen kanssaan hetken jonka jälkeen hän sanoi minulle että olen tyhmä...IHANAA saada tuollainen kokemus vielä näinkin viime hetkinä