mä olen pohtinut miksi kaikki on ni vaikeet, yrittäny kovasti mut ei kuitenkaa sitten tarpeeks, ja tuntee olon ahneeks, ku mahdollisimman nopeasti pitää saada kaikki asiat valmiiks, hakkaa naulat nopeesti seinii kiinni, mut jälkeen huomaa et lauta on vinossa kuin pisan kalteva tornii, mut mitäs mä siitä huolin, on elämässä muitaki pulmii, jotka pitäis ratkasta, ei se auta että rakastaa, täytyy löytyy tahtoa, ongelmat kotiin hoitaa, ellei uskalla koittaa ei tuu myöskää voittaa, ei omena voi niin kauas puusta pudota, mutta, mä sanon sen vaa kerran, olet itse oman elämäsi herra.
ja välil sit taas laiffi potkii päähän rajusti, ja tekis mieli antaa samoin sitten takaisin, mutta kenelle sitä sitten antaisi, kai se menee niin että paha aina palkan saisi, en rupee rukoilee et mulla menis aina hyvin, en jäisi koskaa yksin, saisin mitä pyysin, sillä kaaval ei ois elämällä merkitystä, laiffi pikimusta ei puhettakaan ystävistä, mitä siitä, et jollain ois ongelmii, mut pelin henki reilu, mikän haluttu ei käy todeksi, mä olen oppinut sen saduista, olipa kerran alkaa aina toisen jälkeen alusta.