IRC-Galleria

Have you ever loved someone so much, you'd give an arm for?
Not the expression, no, literally give an arm for?
When they know they're your heart
And you know you were their armour
And you will destroy anyone who would try to harm 'em
But what happens when karma, turns right around and bites you?

I know that you'll believe, if you can see the things.
I'm showing you.

Ja elämä on helppoo silloin,
kun on joku, josta pitää kii.
Ei tarvitse mennä nukkumaan
itkeäkseen itsensä unelmiin.

Eksyksissä eksytään etsiessä eksyvää
kaikkien pitäs olla selvää mutku ei nää
sä kävelet munkaa yhessä tätä sotkusta tietä
ja selvällä tienpäällä pidät vain sinä

Lähellä, kaukana missä sä ootkaan
Tuut oleen aina mukana muistoissa
Mä uskon että vielä joskus yhtä matkaa
Yhdessä vielä me tullaan jatkaa
Kerran vielä mä portit avaan
Ja muistutan sua että olet aina mukana
Mun sydämmessä, missä sä ootkaan
Mun sydämmessä uskon että vielä sut kohtaan

mä olen pohtinut miksi kaikki on ni vaikeet, yrittäny kovasti mut ei kuitenkaa sitten tarpeeks, ja tuntee olon ahneeks, ku mahdollisimman nopeasti pitää saada kaikki asiat valmiiks, hakkaa naulat nopeesti seinii kiinni, mut jälkeen huomaa et lauta on vinossa kuin pisan kalteva tornii, mut mitäs mä siitä huolin, on elämässä muitaki pulmii, jotka pitäis ratkasta, ei se auta että rakastaa, täytyy löytyy tahtoa, ongelmat kotiin hoitaa, ellei uskalla koittaa ei tuu myöskää voittaa, ei omena voi niin kauas puusta pudota, mutta, mä sanon sen vaa kerran, olet itse oman elämäsi herra.

ja välil sit taas laiffi potkii päähän rajusti, ja tekis mieli antaa samoin sitten takaisin, mutta kenelle sitä sitten antaisi, kai se menee niin että paha aina palkan saisi, en rupee rukoilee et mulla menis aina hyvin, en jäisi koskaa yksin, saisin mitä pyysin, sillä kaaval ei ois elämällä merkitystä, laiffi pikimusta ei puhettakaan ystävistä, mitä siitä, et jollain ois ongelmii, mut pelin henki reilu, mikän haluttu ei käy todeksi, mä olen oppinut sen saduista, olipa kerran alkaa aina toisen jälkeen alusta.

Ja kun nään sun kuvas nii tuun sut vielä muistamaan.
En tuu ikin unohtaa sitä miten ihana oot.
Ja sun kanssas ehkä vielä nähää ja mä tiedän
Että tuun ikuisesti kaipaamaan sua.

Miksi katson kuutamoa taas?
Miksi mietin, miksi et tulla voi?
Joka kerta kun mä muistan sut,
Valuu kyynel silmästä ja silmät painuu kii.
En enää haluaisi sua satuttaa,
Mut on ikävä ja sydän vielä rakastaa.

Täällä eletään vaan välillä se tekee pahaa,
Sanoa kellevaan sanaan ei mene kortit tasan
Ei voi väittää ajan parantavan haavoja,
Iskuista vastaan kasvoja jos lisää vastaan saa ottaa,
Koko aja ja jos rohkasevat sanat katoo elämästä valo,
Ei yksi riitä tahto, ymmärrä siis voimasi on ystäväsi,
Jos et antanu oo niille kaikkee nii anna tästä lähin,
Jos enkelit hävii, käyvät hetketkin vähiin tää,
Pelko opettaa vaan taistelut häviimään,
Luota vaan vastoinkäymisist, pysy vahvana,
Joskus viha varjon taakkana, voi olla se voima kantava,
Tuskaa täynnä, ja kun katson täältä valon taakse jättää,
Ja se varjon täyttää, nyt aika näyttää, pitääkö paikkansa,
Et mikä sattuu, ei pystyny tappamaan.

Mullon ikävä sua aina kun katson sua
Ja joskus tuntuu kun sä katsoisit mua
Vaikka tiedän ettet nää mua kuvan läpi
Mut joka ilta käyn susta joka kuvan läpi

Mul on ikävä kaikkii niitä aikoi
Me tehtiin kaikkee mitä yhdessä saattoi
Sanoin sulle että sä saat noi
Kaiken tärkeen mitä mulla olla mahtoi