IRC-Galleria

kepapiii salaatilla kiitos

1. Mene neljänteen kansioon kuvatiedostoissasi
2. Valitse sieltä neljäs kuva
3. Selitä kuva
4. Haasta neljä ihmistä tekemään sama


joskus oltiin joken emännällä ottaas :F kuvassa siis kirsi :D

haastan:

kiiki_
[m-ii-a]
||iku||
maiju`

Heini Fingerroos 12. helmikuuta klo 16:39

Muistan kun yhden kokonaisen kesän kuljit kumisaappaat jalassa, pelkäsit niin hirveästi muurahaisia :) olit varmaan 4 tai 5 vanha.
...kerrankin seisoit ku tikku paskassa keskellä muurahaispolkua ja huusit kuin oikohöylä, olit vissiin tullut yllätetyksi... xD


hahahhahaha! :D meikä on ollu viksu

http://www.youtube.com/watch?v=GALI8WYupnE

taas lapsettaa ko pittää disneyn elokuvia kattua:D

60 päivää!

mmm<3

Hannu heräsi lauantaiaamuna kauheassa kankkusessa kotonaan. Hän avasi
väkisin silmänsä ja ensimmäinen asia, minkä hän näki, oli pari Buranaa
ja lasi vettä yöpöydällä. Hän nousee istumaan ja huomaa, että hänen
vaatteensa ovat tuolin päällä siististi laskostettuna ja aivan
puhtaina. Katseltuaan ympärilleen hän huomaa myös, että koko huone on
tahrattoman puhdas. Ottaessaan Buranat ja siemaistessaan vettä niiden
päälle hän pistää merkille paperilapun yöpöydällä. Siinä lukee: "Rakas,
aamiainen on uunissa. Lähdin ostoksille etten herätä sinua."Hannu menee
keittiöön huomaten, että koko asunto on täysin järjestyksessä ja
kiiltävän siisti. Keittiössä hänen poikansa istuu pöydän ääressä ja
toden totta, uunissa on lämmin aamiainen odottamassa. Hannu kysyy:
"Poikani, mitä tapahtui viimeyönä?" Poika vastaa: "No sä tulit siinä
kolmen jälkeen yöllä himaan, olit ympäripäissäs etkä oikein edes
tiennyt, että missä sä olit. Sä rikoit pari tuolia ja oksentelit pitkin
eteistä ja olohuonetta sekä sait mustan silmän, kun kävelit päin
makuuhuoneen ovea. "No mistä hyvästä täällä on sitten niin puhdasta ja
aamiainenkin odottamassa minua?" Hannu kysyi hämmentyneenä. "Ai se!"
poika vastasi, "No kun mutsi raahas sut sit vihdoin sänkyyn ja rupes
riisumaan sua, niin sä sanoit sille: "Sori nainen älä yritä mitään, mä
oon naimisissa!"

WTF?! meikällä on suu ja sorkkatauti \o/

näin unta että mulla lähti kulmahammas ja poskihampaasta hirviän iso palanen!

tämä ei tiedä hyvää:((

"Kun olin vielä pentu, sain sinut leikeilläni nauramaan ja sanoit minua omaksi
lapseksesi.
Vaikka purin riekaleiksi monet kengät ja revin monet tyynyt, olin sinun Paras
Ystäväsi.
Kun olin tehnyt jotakin pahaa, heristit minulle sormellasi ja kysyit: Miten sä voit?
Mutta sitten rauhoituit ja rapsutit vatsaani kun makasin selälläni edessäsi.

Vaikka sinulla oli aina kiire, oli sinulla kuitenkin aina aikaa olla kanssani. Muistan niitä iltoja kun lepäsin sängyssäsi ja kuuntelin haaveiluasi. Uskoin, että elämä ei voi olla tämän parempaa. Kävimme yhdessä pitkillä lenkeillä puistossa ja autoajeluilla. Kävimme syömässä jäätelöä ja minä sain vain vohvelin, kun väitit, että jäätelö ei ole koiralle terveellistä. Nukuin auringossa odottaen sinua kotiin.

Sitten aloit olla yhä enemmän ja enemmän töissä, aloit tehdä uraa. Sinulla oli yhä enemmän ja enemmän ihmisystäviä. Silti odotin sinua innolla ja tuin sinua aina kun sinulla oli sydänsuruja tai pettymyksiä. En koskaan sanonut sinulle, että olit tehnyt väärän päätöksen ja riemuissani riehuin kun tulit kotiin. Ja sitten yhtenä päivänä sinä rakastuit.

Hän, sinun nykyinen vaimosi, ei ole koiraihminen, mutta silti tervehdin häntä kodissamme, näytin kiintymystä ja tottelin häntä. Olin onnellinen, kun sinäkin olit onnellinen. Kun lapset syntyivät, ihmettelin heidän tuoksuaan ja halusin auttaa huolehtimaan heistä. Mutta te pelkäsitte että vahingoittaisin heitä ja sen vuoksi vietin suurimman osan ajasta toisessa huoneessa tai ulkona kopissa.

Oi, miten halusin rakastaa heitä, mutta olin vankina. Kun lapset kasvoivat, olin heidän Iso Ystävänsä. Sormet sattuivat joskus silmiini, kun ne tutkivat korviani ja pusuttelivat kuonoani. Rakastin lasten rapsutuksia, kun sinä enää vain harvoin rapsutit minua. Olisin antanut elämäni lasten puolesta jos sihen olisi ollut tarvetta. Menin salaa heidän sänkyynsä ja kuuntelin heidän salaisuuksiaan. Odotin yhdessä lasten kanssa autosi ääntä kadulta, kun palasit töistä kotiin.

Joskus oli aika, kun ihmiset kysyivät: "Onko sinulla koira?" otit aina lompakosta
kuvani, näytit sitä ja kerroit pitkiä tarinoita minusta.
Viimeiset vuodet vastasit kysymykseen
"Kyllä" ja vaihdoit aihetta.

En ollut enää Sinun koirasi, olin vain koira ja hermostuit aina, kun aiheutin
rahanmenoa sinulle.
Sinulla oli nyt työ ja mahdollisuus muuttaa toiseen kaupunkiin asumaan, mutta
kerrostaloon,
johon ei saa tuoda eläimiä. Teit oikean päätöksen.
Sinulla on nyt perhe, mutta oli aika,
jolloin Minä olin Sinun ainoa perheesi.

Jännitin sitä autoajelua, kunnes saavuimme koirien löytökotiin. Ilmassa oli koirien,
kissojen,
tuskan ja epätoivon haju.Täytit pari paperia ja sanoit: "Tiedän, että löydätte
hänelle hyvän kodin."
Ihmiset siellä kohottivat olkapäitää ja katsoivat sinua surullisena.
He tiesivät totuuden. Miten vaikea on löytää uutta kotia keski-ikäiselle
sekarotuiselle nartulle.
Sinun piti repiä oman poikasi kädet kaulastani, kun poika kirkui: "Isä, älä anna
heidän ottaa
koiraani!" Olin huolissani pojasta ja mietin opettamiasi asioita: ystävyys,
lojaalisuus, rakkaus
ja ihmisen vastuu kaikista elävistä olennoista.

Rapsutit päätäni, et katsonut minua enää silmiin etkä suostunut ottamaan
kaulapantaani ja hihnaani.
Sinulla oli aina töissä määräaika, nyt oli minullakin määräaika.

Kun olit lähtenyt, kaksi kilttiä naista tuli ja sanoi, että kyllä sinä tiesit
muutosta etukäteen
mutta et yrittänytkään itse löytää minulle uutta hyvää kotia. Naiset rapsuttivat
minua hellästi
ja kysyivät: "Miten sä voit?"

Nämä ihmiset täällä löytöeläintalossa huolehtivat meistä niin hyvin, kun näillä
aikaa kiireiltään riittää.
Tietysti meidät ruokitaan, mutta ruokahaluni katosi jo pari päivää sitten.

Ensimmäisinä päivinä, kun joku kulki häkkini ohi, juoksin heti hänen vierelleen.
Luotin aina, että Sinä tulet ja haet minut takaisin. Että olet muuttanut mielesi
ja tämä on vain pahaa unta.
Luotin, että tulee ainakin joku, joka välittäisi minusta ja haluaa pelastaa minut.

Ymmärsin että minun on mahdotonta taistella ihmisten huomiosta pentujen kanssa.
Niillä ei ole vielä
hyviä ja huonoja muistoja. Ne ovat leikkisiä ja riemuitsevat. Menin häkin
takanurkkaan. Istuin ja odotin.

Kuulin askelia, kun ihminen tuli työpäivän päätteeksi luokseni ja vei minut
hiljaiseen huoneeseen.
Hän nosti minut hellästi pöydälle, rapsutti korvaani ja sanoi, ettei minun nyt
tarvitsee enää murehtia. Sydämeni hakkasi ,
kun en tiennyt mitä oli tapahtumassa. Jotenkin vaistosin, että vankeuspäiväni
olivat nyt ohi.

Surin, kun tiesin, että hän oli nääntymässä työtaakkansa alle.Tiesin hänen
liikkeensä etukäteen:
hellävaraisesti hän laittoi kiristyssiteen tassujeni ympärille. Samaan aikaan
kyyneleet valuivat hänen poskilleen.
Nuolin hänen kättään, kuten olin vuosia nuollut Sinun kättäsi. Hän pisti ruiskeen
suoneeni ja tunsin miten
kylmä liuos valui sisääni..Menin makuulle, katsoin häntä silmiin ja sanoin hiljaa:
"Miten Sä voit?"
Hän ymmärsi sittenkin minua ja tunteeni ja sanoi : "Olen tosi pahoillani"
Hän halasi minua ja selitti; se on hänen työtään, menen nyt parempaan paikkaan missä
minua ei koskaan hylätä, missä on paljon rakkautta ja valoa, missä ei enää tarvitse
huolehtia mistään.
Se on todella erilainen paikka.
Sitten heilutin viimeisillä voimillani häntääni ja näytin, että "Miten Sä voit?" ei
ollut tarkoitettu hänelle.


SE OLI TARKOITETTU SINULLE, RAKASTETTU ISÄNTÄNI, KUN MIETIN VIIMEISILLÄ HETKILLÄNI
SINUA, JA VAIN SINUA. ODOTAN SINUA IKUISESTI. VOI OLLA ETTÄ JOKU TOINENKIN
OSOITTAA SINULLE
TÄLLÄISTA USKOLLISUUTTA ELÄMÄSSÄ."

- Jim Willis 2001

"Jos tämä tarina liikutti sinua, sai palan kurkkuun ja ehkä kyyleleenkin silmään,
niin muista että tämä tarina on tosi..
Näin tapahtuu joka vuosi tuhansille eläimille, joita on joskus rakastettu, mutta
jotka hylättyinä lopetetaan eläinklinikalla ja löytöeläintaloissa omistajiensa
välinpitämättömuuden takia.

Haluamme tarinan kautta muistuttaa että jokaisella lopetattavalla lemmikkillä on
joskus ollut koti ja perhe johon se on luottanut ja rakastanut.

Emme halua järkyttää emmekä tuottaa surua.
Mutta, jos tarina jättää jäljen sinun tai jonkun toisen sydämeen niin, että sen
ansiosta yksikin tälläinen tarina saa onnellisen lopun , olemme onnistuneet.

Kanna vastuusi ja osoita uskollisuutesi myös lemmikkillesi ja kehoita kaikkea
muitakin tekemään niin.

On tärkeää, että ei-toivottujen, hylättyjen eläinten tappaminen loppuu.
Tämä tarina voi pelastaa edes yhden eläimen."

Säännöt ovat seuraavat:
1. Voi sanoa vain kyllä tai en!
2. Et saa selittää mitään, ellei joku kysy sitä sinulta!
3. Älä sano MITÄÄN muuta kuin kyllä tai en!

Oletko..

Suudellut jotain hyvää ystävääsi? - Kyllä
Suudellut ketään joka on yli 18 vuotias? - Kyllä
Kertonut koskaan valheita? - Kyllä
Tripannut sienillä? - En
Suudellut valokuvaa? - En
Nukahtunut koulussa/töissä? - Kyllä
Pidellyt oikeaa käärmettä? - Kyllä
Joussut punaisia päin? - Kyllä
Tullut erotetuksi koulusta? - En
Tuhonnut autosi/moottoripyöräsi onnettomuudessa? - Kyllä
Laulanut karaokea? - Kyllä
Tehnyt jotain, vaikka vannoit ettet koskaan tekisi? - Kyllä
Nauranut niin, että purskautat ulos jotain, jota olit juuri juonut? - Kyllä
Napannut lumihiutaleen kielelläsi? - Kyllä
Suudellut sateessa? - Kyllä
Istunut katolla? - Kyllä
Muistellut katumuksella jotain menneisyydestäsi? - Kyllä
Joutunut työnnetyksi altaaseen vaatteet päällä? - Kyllä
Murtanut luusi? - Kyllä
Nukahtanut juotuasi liikaa? - Kyllä
Omistanut salikortin? - En
Ollut bändissä? - En
Ampunut aseella? - Kyllä
Tykännyt jostakusta ilman, että kukaan tietää? - Kyllä
Pelannut räsypokkaa? - Kyllä
Luovuttanut verta? - En
Tykännyt jostain kenestä sinun ei pitäisi? - Kyllä
Ottanut tatuointia? - En
Ottanut lävistystä muualle kuin korviisi? - Kyllä
Muhinoinut täysin tuntemattoman kanssa? - Kyllä
Saanut jonkun kiinni pettämässä sinua? - Kyllä
Jäänyt kiinni poliiseille? - Kyllä
Liftannut? - Kyllä
Katunut exääsi? - Kyllä