meidän pihalla
paperilyhdyn alla
ettei hämärä meitä peitä
ihan vielä
talven kuukaudet
melkein ikuiset
en mä pelännyt yksin olla
mut en tykännytkään
hän saakin sen
minkä tahtoi
kaiken
kai teillä on
kaikki oikein
paremmin
en ole hän
en vaikka yritän
viime kesänä
paperilyhtyjä
kun me vähäsen viinipäissään
ripusteltiin
pienet perhoset
illan väriset
me valoon räpiköi typeryyttään
ihan kiinni