IRC-Galleria

tervetuloa,
ystäväiseni; yksinäisyys ja turtuneisuus.

and when it rains,
on this side of town it touches, everything.
just say it again and mean it.
we don't miss a thing.
you made yourself a bed
at the bottom of the blackest hole
and convinced yourself that
it's not the reason you don't see the sun anymore

and oh, oh, how could you do it?
oh i, i never saw it coming.
oh, oh, i need the ending.
so why can't you stay
just long enough to explain?

and when it rains,
will you always find an escape?
just running away,
from all of the ones who love you,
from everything.
you made yourself a bed
at the bottom of the blackest hole
and you'll sleep 'til May
and you'll say that you don't want to see the sun anymore

okei.
:D

tätä tunnetta mulla ei oo ollu melkein vuoteen. <3

MÄ NIIN HELVETISTI TYKKÄÄN ET MUA EI MISSÄÄN TAPAUKSESSA VOI OTTAA TOSISSAAN!
EI VARMAAN EES SILLON VAIKKA OLISIN KUOLEMAISILLANI NI KYL KEKSITTÄIS JOKU JUTTU ET MÄ MUKA ESITÄN ET MÄ KUOLEN SAATANA!
KIITTI ARVOSTUKSESTA!
OON YRITTÄNY OLLA NIIN VITUN EPÄITSEKÄS JA YRITTÄNY OLLA HILJAA TÄSTÄ ASIASTA TIES KUINKA KAUAN JA SIT KU MURRUN JA PITÄÄ KERTOO JA KERRANKI IHAN PIKKUSEN OON ITSEKÄS NII VOI VITTU ANTEEEKSI!

ANTEEEEEEEEEEEEEEEEEEEKKSIIIIIIII!

Miltä tuntuisi painaa joka yö pää tyynyyn tietäen ettet koskaan ehtinyt pyytää
häneltä anteeksi, etkä koskaan sanonut hänelle kuinka paljon hänestä välität?
Miltä tuntuisi itkeä itsensä uneen hänen kuva mielessäsi, toivoen, että saisit
hänet edes hetkeksi takaisin, jotta voisit halata häntä, kertoa hänelle kuinka
tärkeä hän on ja pyytää anteeksi sitä, että olet joskus sanonut hänelle pahasti.
Katsoisit häntä silmiin ja pitäisit lujasti kiinni, et haluaisi enää koskaan päästää
häntä menemään. Mutta niin voisi vain toivoa. Totuus on, ettet enää koskaan
näkisi häntä. Et enää koskaan saisi tilaisuutta pyytää anteeksi, kertoa kuinka välität,
halata, ehkä suudellakin. Et koskaan. Tee se siis nyt. Elä kuin viimeistä päivää,
kerro ihmisille joista välität, miten tärkeitä he ovat ja pyydä anteeksi ihmisiltä, joita
olet loukannut. Sillä et ehkä enää koskaan saa toista tilaisuutta.. Elämä on opettanut,
että kuka tahansa meistä voi lähteä huomenna. Se voit olla sinä, se voin olla minä,
se voi olla kuka tahansa. Mutta jotta sinun ei tarvitsisi murehtia asioita joita jätit
tekemättä tai sanomatta, tee ja sano ne tänään. Juuri nyt. Lähetä ystävillesi tekstiviesti,
sähköposti, tai soita heille. Kerro että välität. Sillä ehkä.. Ehkä huomenna et enää voi...

Laita tämä omaan päiväkirjaasi jos haluat kertoa läheisillesi kuinka paljon heistä
välität, ja kuinka paljon he sinulle merkitsevät. Toivottavasti jokainen, joka tämän
lukee, havahtuu ajattelemaan sitä, kuinka tärkeitä toiset ihmiset meille oikeasti
ovat, vaikkemme sitä aina itse osaa näyttääkään.

i wish i could bubble wrap my heart
in case i fall and break apart.

mo.