otsikko kertoo jo todella paljon.
toki tää voi johtua myös siitä että on ollu kaks viimeisintä yötä töissä ja mennyt nukkumaan vasta aamuyöstä.
ajatukset tähän aikaan on kyllä maailman sekavimpia.
erehdyin taas katsomaan espanja kuvia ja ikävähän siinä tuli.
luin siinä sitten kaikki s-postitkin mitä ollaan kirjoiteltu. eniten ikävä taitaa olla silviaa, mariaa ja juania. niiden kans on tullu oltua niin paljon sähköisesti yhteydessä.
onneksi on sähköposti keksitty niin saa pidettyä yhteyttä mutta silti toivois että sais taas vaan halata kaikkia niitä ihanuuksia. istua alakerran sohvalla ja olla vain.
kuukausi oli mitä ihanin.
kaikkia varmaan jo alkaa kovasti ärsyttämään tää ku aina vaan muistelen espanjaa, mutta minkäs sille voi. :) muistot elää.
mutta kai mä jatkelen ja yritän kovasti toivoa tota nukkumattia et se tulis mut viemään :)