Keskustorin mittari sanos, että -29 pakkasella. Pitäisköhän tuota nyt sitten uskoa.. Ainakin pääs kokemaan sen, kun veret ne tuli mun silimihini. Toistaseks onneks vaan pohojanmaalaasella murteella. On pitänyt moista yrittää opetella, että ymmärtäis sitten jotain jos poika joskus vaikka vie mut kotikylilleen. Työpäivä ei oo taas päässyt ihan vielä alkamaan. Tai siis kyllähän mä täällä istun, mutta kun hommia ei voi vielä aloittaa. Mutta meneehän tämä näinkin.. surffaillessa. Viikon päästä olis ystävänpäivä ja Moomma olleet kuukauren yhyres -päivä pojan kanssa. Tars mennä johkii syömään. Siis silloin. Nythän puputan aamupalaleipää tuolta työpaikan jääkaapista. Karpataan sitten taas joskus...
Perjantaina pitäis lähteä ajelemaan (ihan vaan veljen kyydissä tosin) Jojensuuhun. Tai no oikeesti siis Polvijärvelle Hukkalan kylään. Lauantaina olis sitten mummin hautajaiset. Hautajaiset on aamupäivällä ja Foreca lupaileekin lauantaiaamuksi Polvijärvelle rapsakkaa -33 kylmätilaa. Illemmalla pitäis sitten olla vaan -16, mutku tosiaan tuossa aamupäivällä pitäis seisoskella hangessa sellasissa hautajaisiin kelpaavissa vaatteissa. Toppahaalarit ei ihan taida kelvata. Toivottavasti papilla on paljon kaunista sanottavaa.. sitten sisätiloissa. Vissiin ajellaan takaisin jo lauantaina, niin sunnuntaina sitten jää aikaa olla kotosalla. Tai mulle Elmolandiassa.
"Laiha koira raapii, jäistä palvilihaa. Se hankeen nukkuu, ja ketjuansa vihaa. Tosinaan kun valvon, ja vahdin öistä pihaa, mä niin kuin koira, myös ihmisliekaa vihaan. Tulkoon vain silmitön talvi, jäätyköön maa, rakkauden kaapuun me kietoudutaan, tulkoon vaan mieletön talvi, järjetön sää, meitä ei kylmetä routa ja jää...