Jooh.. nyt on sitten taas viimeisen kuukauden säätäminen ja on-off pojun kanssa päättynyt. Hauskaa se kai oli niin kauan kuin sitä kesti. Ja paskaa... Poju häipyi kotiseuduilleen ja siellä sitten huomasi, että halusikin jäädä. Minkäs sille sitten voi.
Kuka tunnustaa tartuttaneensa muhun sananlaskun, että "uutta suoleen kun vanha kuolee"? noh.. sellainen nyt tuli kuitenkin mieli sanoa tähän paikkaan. Tää on niin.. tätä.
Alkaa pikkuhiljaa ehkä jossain välissä tulemaan kiire koulunkäynnin ja dipan tekemisen kanssa. Hukkunutta motivaatiota metsästellään edelleen. Joten jos löytyy ylimääräistä niin lähetelkää tänne. Käytävällä ihmiset mölöttää, eikä täällä saa keskityttyä yhtään.
Viime yönä oisin voinu saada nukuttua peräti 10 tuntia, mutta heräsin sitten reippaasti ennen seitsemää vahingossa. Ei se kuitenkaan ollenkaan merkannut, että olisin päässyt töihin ennen kuin 20 yli 8. Sitten aika menikin lunkisti kaffetauolla tyhmistä asioista mölistessä. Ja pikkujouluista. Moisia tulossa joskus. Nyt oon jo kerennyt kirjoittamaan yhden kappaleen dippaa ja sen lisäks tsekkaan galtsun, facebookin ja suomi24:n. No onhan tää nyt säälittävää joo.
Mä hämmennyin, kun yks tuttu sanoi toissapäivänä, että mulle aina tapahtuu kaikkea. Siis mitä? Musta kun tuntuu, etten ikinä tee mitään. Mutta kai se on mistäpäin katsoo. Jos jumii kokonaan kotiinsa ja hoitaa lapsia ja kotia, niin kai mun kuoro ja parit säälittävät treffit tai saunailta silloin tällöin vaikuttaa siltä, että mulla olis paljonkin menoa. Niin, ja pääsenhän mä New Yorkkiin! Sit joskus. Sitä ennen on kuitenkin aika paljon aikaa ja suhteessa siihen annettuun aikaan ihan liian paljon hommia. Sen kunniaksi voikin sitten viettää iltansa hyödyksi kuoron jälkijunaoktoberfestien syömingeissä. Harkitsen juuri, josko menisi autolla, mutta tietenkin se voisi taas vähän sotia oktoberfestien ideaa vastaan. Toisaalta säästyis rahaa... Saa nähdä nyt miten sitä sitten innostuu.
Päässä on soinut jo pari päivää Leewien rintintin... jos keksitte jonkun soppelimman biisin soimaan mun päässä, niin olkaa niin ihania ja kertokaa!
---
jos etsit kadonnutta aikaa jotain josta jouduit luopumaan
liian usein huomaat ei se totta ollutkaan
ja joku tuskin tietää mitä etsii vailla määrän päätä harhailee
monen vuoden jälkeen ystävälleen kirjoittaa
ne sanat jotka sanomatta jäivät sanat joita ei kai ollutkaan
sanat jotka pettävät kun niitä tarvitaan
ja minä olen miettinyt jo kauan jotain josta sulle kertoisin
vaikka tuskin muistan en osoitettakaan
sun villakoirasi nimi oli Rin-Tin-Tin
typerä piski joka murisi mulle
hölmöksi tunsin minä itsenikin
vaikka kaikesta halusin puhua sulle
mä vain häntääni heilutin
olen hävittänyt kaiken joka sinusta mua muistuttaa
olen myynyt levyt joita silloin kuuntelin
ne levyt usein radiossa soivat tai ne voivat olla muitakin
lähes kaiken sinusta jo melkein unohdin
sun villakoirasi nimi oli Rin-Tin-Tin...
sinä hymyiletkö viel sin suuteletko vielä niin
että suudellessa olin mennä tainnoksiin
ja minä olen olemassa vielä minä vieläkin sua muistelen
vaikka monta vuotta sitten jouduin naimisiin...