Lattia kiiltää, naarmut siinä näkyvät yllättävän hyvin. Seinillä tuijottavat isovanhempien kuvat. Pieni poika seuraa isosiskojensa balettitanssia. Kotiopettaja tulee heille joka keskiviikko, käy pianon ääreen ja sitten siskot liikehtivät sulavasti. Pikkuveli seuraa silmät suurina, hän ei ikinä pystyisi tuollaiseen.
Joskus, kun äidin silmä on välttänyt, hän on livahtanut huoneeseen, ja yrittänyt matkia aiemmin muistiinpanemiaan liikkeitä. Yleensä hän saa vain päänsä pyörryksiin. Pikkuveli ei saa olla yksin salissa, sillä hän on liian pieni, ja voi rikkoa jotakin, kuten esimerkiksi pianon. Piano on suuri ja kiinnostava ja kotiopettaja soittaa niin hyvin. Toistaiseksi pikkuveli on välttänyt kiusauksensa koskea pianoon. Hän toivoo, että olisi pian vanhempi saadakseen alkaa harjoittelemaan.
Voi sitä huutoa, kun äiti saa hänet kiinni salista. Pikkuveli tuntee häpeää, mutta tietää, että vaikka hän pyytää anteeksi ettei noudattanut äidin määräystä, hän tulee menemään uudelleen huoneeseen. Hän nostaa katseensa lattiasta nähdäkseen äitinsä punakan naaman. Tällä on essu yllä, tämä oli leipomassa pullia, kunnes kuuli kolauksen, joka lähti siitä, kun pikkuveli oli kaatanut jakkaran pyöriessään omia piruettejaan. Ehkä hän haluaisi sittenkin ammattitanssijaksi. Hän tuijottaa suurilla, ruskeilla nappisilmillään äitiin, ja äidin kiukku katoaa. Äidin kasvot eivät olleet enää punaiset ja pikkuveli saa tulla mukaan leipomaan pullaa.
Vastapaistettu pulla tuoksuu hyvältä. Äiti järjestää pullakahvit terassille, mutta vain perheen kesken. Pikkuveli saa viedä pullakorin valkoisella liinalla peitetylle pöydälle. Pöytä on horjuva, hän on aina inhonnut sitä. Kun siskot tulevat, pöydän valtaa iloinen pulputus. Pikkuveli ei paljon puhu, hän haluaa vain seurata muiden keskustelua. Hänestä tuntuu, että naapurit pitävät häntä hieman omituisena. Epäkohteliaana. Hän ei tykkää katsoa heitä silmiin. Äiti sanoo, että jos hän nostaisi katseensa ja hymyilisi hiukan, hän lumoaisi heidät täysin. Aurinko tuntuu lämpimältä iholla. Kesä tuoksuu auringolta. Pikkuveli alkaa itkeä. Mistä se tulee, hän ei tiedä sitä. Hän heittää pullan seinään, ja juoksee sisään.
Pian hän kuitenkin palaa ulos, nostaa pullan ja istahtaa takaisin pöydän ääreen. Äiti ei sano mitään, siskot jatkavat juttua ja pikkuveli mutustaa pullaa. Hän syö ensin sokerit päältä.
Talo on iso. Siskoilla on omat huoneet, ja hänellä myös. Hän asuu talon eteläpäässä, pienessä tornissa. Sieltä on ohuet portaat alas. Sali on kaukana. Äiti ei tule mielellään sinne. Ei pikkuvelikään haluaisi siellä nukkua, ja sen vuoksi hän usein menee vierashuoneeseen nukkumaan. Isä tahtoo hänen asuvan siellä. Isä asui siellä itsekin ollessaan pieni poika. Äiti tietää hänen yöpyvän vierashuoneessa, ja siellä häntä odottaa usein sijattu sänky. Äiti lukee yösadun, ja menee nukkumaan.
~