IRC-Galleria

Se, että onko maapallo tuhansia vai miljardia vuosia vanha ei itseasiassa muuta elämämme perusasioita mihinkään suuntaan. Vaikka maapallo olisi miljardejakin vuosia vanha, se ei anna materiaalille ominaisuutta, jolla se voisi rakentaa itsestään elämää. Katsotaan asiaa tieteellisesti ja sen jälkeen katsomme miten se vastaa Raamatun ilmoitukseen.

Maapallon iän laskentaperiaatteet noudattavat järjestään uniformitarianismin periaatetta. Lähtökohtana tällöin on se, että luonnonlait ovat pysyneet vakiona, jonkin asian muuttuminen on pysynyt vakiona ja lähtökohtatilanne arvataan oikein. Maapallon iän arvioinnissa ei siis ole kyseessä eksakti tiede, vaan valistunut arvaus. Laskentamenetelmät antavat korkeimman mahdollisen iän. Jos toinen menetelmä antaa korkeamman iän, se voi pitää paikkaansa vain jos alemman iän antanut menetelmä voidaan kumota.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että jos avoimesti katsomme eri menetelmillä laskettuja maapallon ikiä, niin päädymme luokkaa tuhansia vuotta olevaan ikään. Voimme ottaa esimerkkinä vaikka kaksi mittaria: radiohiili C-14 esiintymisen ja maan magneettisen kentän heikkenemisen mittarit.

Radiohiili C-14 esiintyminen

Radiohiili C-14, eräs hiilen isotooppi, on radioaktiinen aine ja sen määrä puoliintumisaika on 5730 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että 5730 vuoden kuluttua C-14 määrästä on enää puolet jäljellä. C-14 ei siis ole enää käytännössä olemassa yli 100 000 vuotta vanhassa materiaalissa. Se, että C-14:ta on lähes kaikissa maankuoren kerrostumissa ja sen lisäksi viimeisten tutkimusten perusteella timanteissakin () osoittaa sen, että maa ei voi olla 100 000 vuotta vanhempi.

Maan magneettisen kentän heikkeneminen

Professori Thomas G. Barnes päätteli maan magneettikentästä tehdyistä mittauksista vuosien 1835 ja 1965 välillä, että maan magneettikentän puoliintumisaika on vain 1 400 vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että maapallon magneetikenttä voi siten olla vain 10 000 vuotta vanha.
http://www.answersingenesis.org/creation/v13/i4/magnetic.asp

On huomattavaa, että yllä olevat ovat juuri samalla periaatteella tehtyjä mittauksia kuin millä saadaan vanhempia ikiä maapallolle. Edelleen pätee se, että jos halutaan julistaa maapallon olevan vanhempi kuin tuhansia vuosia, pitää mittaukset, joilla iäksi saadaan vain tuhansia vuosia jollakin lailla kumota. Uskonnollisessa tieteenharjoittamisessa näin ei yleensäkään tehdä vaan valitaan ne harvat menetelmät saada maapallon iäksi vanhempi vain koska se sopii paremmin omiin teorioihin.

Raamattu kertoo siitä kuka loi taivaat, maan ja ihmisen. Vain Jumala oli silloin läsnä ja lienee niin, että kun kysytään milloin jokin rakennettiin kannattaa kysyä ensin tämän jonkin rakentajalta. Raamatusta voidaan päätellä, että ihhminen on ollut maan päällä noin 6000 vuotta. Itse maapallon iän voi myös päätellä olevan jotakuinkin saman ikäinen Raamatun valossa, mutta on myös tulkitsijoita, jotka haluavat tulkita sen olevan mahdollista olevan vanhempi. En ota tähän nyt enempää kantaa kuin sen, että ihmisen ikä Raamatussa on n. 6000 vuotta, joka viittaa siihen, että seuraava askel on hyvin lähellä. Seuraava askel on se, että edessä on ihmiskunnan pyhäpäivä, jossa Jeesus perustaa oman tuhatvuotisen rauhanvaltakuntansa maan päälle ja osoittaa kuinka rauha aikaansaadaan.

Jes.9:6 Hän (Jeesus Kristus) kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan
Ruhtinas

Vielä lisää lähteitä ja erilaisia tutkimusmenetelmiä maapallon iän laskemiseksi.
Pekka Reinikainen on eri tutkimuksista koostanut eri menetelmillä mitattuja ikiä. Nämä on esitetty alla. Kyseessä ei siis ole hänen tekemänsä tutkimukset vaan eri tahojen tekemiä tutkimuksia, joiden viitteet on esitetty ja siten verifioitavissa.

Tasaisen uniformitarianistisen kertymän perusteella mitattu maapallon ikä
Prosessi,Saatu ikä (vuotta),Viite
1. Maan magneettikentän heikkeneminen,10 000,1
2. Radiohiilen ilmaantuminen,10 000,2
3. Meteoripölyn tulo avaruudesta,liian lyhyt, jotta voitaisiin mitata,3
4. Juveniilisen kideveden virtaaminen mereen (vulkaaninen toiminta),340 000 000,3
5. Maankuorta muodostavan magman virtaus ,500 000 000,3
6. Vanhimman vielä elävän solukon ikä Uättipuu) ,5 000,3
7. Sivistyksen alku ,5 000 ,3
8. Helium 4 virtaaminen ilmakehään,1 750 ... 175 000,4
9. Nykyisen väestömäärän syntymiseen kuuluva aika,4 000,5
10. Sedimentin kertyminen mereen jokien välityksellä,30 000 000,6
11. Sedimentin eroosio mantereilta,14 000 000,6
12. Natriumin liukeneminen mantereilta,32 000 000,7
13. Kloorin liukeneminen mantereilta,1 000 000,7
14. Kalsiumin liukeneminen mantereilta,12 000 000,7
15. Karbonaatin kertyminen mereen,100 000,7
16. Sulfaatin kertyminen mereen,10 000 000,7
17. Kloorin kertyminen mereen,164 000 000,7
18. Kalsiumin kertyminen mereen,1 000 000,7
19. Uraanin kertyminen mereen,1 260 000 ,8
20. Öljyn pakeneminen lähteistä paineesta johtuen,10 000-100 000 ,9
21. Radiogeenisen lyijyn muodostuminen neutroneja vangitsemalla,liian lyhyt mitattavaksi,9
22. Radiogeenisen strontiumin muodostuminen neutroneja vangitsemalla,liian lyhyt mitattavaksi,9
23. Luonnossa havaittavan jäännösmagnetismin hajoaminen,100 000,9
24. C-14 -isotoopin hajoamiseen perustuva iänmääritys prekambrikauden kerrostumasta löydetystä puusta,4 000,9
25. Radiogeenistä lyijyä sisältävän uraanin hajoaminen,liian lyhyt mitattavaksi,10
26. Argonia vanginneen kaliumin hajoaminen,liian lyhyt mitattavaksi,10
27. Lokisuistojen muodostuminen,5 000,11
28. Merenalaisen öljyn suodattuminen meriin,50 000 000,12
29. Luonnollisen plutoniumin hajoaminen ,80 000 000,13
30. Galaksijonojen hajoaminen,10 000 000,14
31. Laajenevan tähtien välisen kaasun muodostuminen,60 000 000,15
32. Lyhytperiodisten pyrstötähtien hajoaminen,10 000,16
33. Pitkäperiodisten pyrstötähtien hajoaminen,1 000 000,16
34. Hiukkasten virtaaminen aurinkoon,83 000,17
35. Meteorikuurojen maksimaalinen elinikä,5 000 000,17
37. Satumuksen renkaiden epävakaus,1 000 000,17
38. Metaanin pako Titan-kuusta,20 000 000,17
39. Vuorovesikitkasta johtuva maan pyörimisnopeuden hidastuminen,500 000 000,18
40. Maan jäähtyminen lämmön poisvirtaamisesta johtuen,24 000 000,18
41. Merenpohjan kaIkkikertymä ,5 000 000,19
42. Natriumin virtaaminen mereen jokiveden mukana,260 000 000,20
43. Nikkelin virtaaminen mereen joki veden mukana,9 000,20
44. Magnesiumin virtaaminen joki veden mukana,45 000 000,20
45. Piin virtaaminen joki veden mukana,8 000,20
46. Kaliumin virtaaminen joki veden mukana,11 000 000,20
47. Kuparin virtaaminen jokiveden mukana,50 000,20
48. Kullan virtaaminen jokiveden mukana,560 000,20
49. Hopean virtaaminen joki veden mukana,2 100 000,20
50. Elohopean virtaaminen jokiveden mukana,42 000,20
51. Lyijyn virtaaminen jokiveden mukana ,2 000,20
52. Tinan virtaaminen joki veden mukana ,100 000,20
53. Alumiinin virtaaminen joki veden mukana,100,20
54. Litiumin virtaaminen mereen jokiveden mukana,20 000 000,20
55. Titaniumin virtaaminen mereen jokiveden mukana,160,20
56. Kromin virtaaminen mereen jokiveden mukana,350,20
57. Mangaanin virtaaminen mereen jokiveden mukana,1 400,20
58. Raudan virtaaminen mereen joki veden mukana,140,20
59. Koboltin virtaaminen mereen joki veden mukana,18 000,20
60. Sinkin virtaaminen mereen jokiveden mukana,180 000,20
61. Rubidiumin virtaaminen mereen jokiveden mukana,270 000,20
62. Strontiumin virtaaminen mereen jokiveden mukana,19 000 000,20
63. Bismutin virtaaminen mereen joki veden mukana,45 000,20
64. Thoriumin virtaaminen mereen joki veden mukana,350,20
65. Antimonin virtaaminen mereen jokiveden mukana,350 000,20
66. Wolframin virtaaminen mereen joki veden mukana,1 000,20
67. Bariumin virtaaminen mereen joki veden mukana,84 000,20
68. Molybdeenin virtaaminen mereen joki veden mukana,500 000,20

1. Thomas G. Barnes, Origin and Desriny ofrhe Earrh' s Magneric Field (San Diego, Institute for Creation Research, 1973), p. 25.
2. Melvin A. Cook, "00 Radiological Clocks Need Repair?" Creation Research Society Quarrely. VoI. 5, October, 1968, p. 70.
3. Henry M. Morris, (Ed.,), Scientific CreaIionism (Puhlie Schools) (San Diego, Institute forCreation Research, 1974), pp. 149-157, 185-196.
4. Melvin A. Cook, "Where is the Earth's Radiogenic Helium?" Nature. VoI. 179, January 26,1957, p. 213.
5. Henry M. Morris, "Evolution and the Population Problem", Impact Series No. 21, Institute for Creation Research, ovember, 1974.
6. Stuart E. Nevins, "Evolution: The Ocean Says No." Impact Series, ICR Acts and Facts. VoI. 2, No. 8, October, 1973.
7. Dudley J. Whitney, The Face of the Deep (New York, Vantage Press, 1955).
8. Salman Bloch: "Some Factors Controlling the Concentration of Uranium in the World Ocean", Ceochimica et Cosmochimica Acta. VoI. 44, 1980, pp.373-377.
9. Melvin A. Cook, Prehistory and Earth Models (London, Max Parrish, 1966).
10. Harrold S. Slusher, Critique of Radiometric Dating (San Diego, Institute for Creation Research, 1980).
II. Benjamin F. Allen, "The Geologic Age of the Mississippi River", Creation Research Society Quarrerly, VoI. 9 (September, 1972), pp. 96-114.
12. R. D. Wilson. et al.," atural Marine Oil Seepage", Science (VoI. 184), May 24, 1974, p .. 857-865.
13. "Natural Plutonium", Chemical and Engineering News, September 20, 1971.
14. Haiton Arp, "Observational Paradoxes in Extragalactic Astronomy", Science, VoI. 174 (December 17, 1971), pp. 1189-1200.
15. V. A. Hughes and D. Routledge, "An Expanding Ring of Interstellar Gas with Center Close to the Sun", Astronomical loumal. VoI. 77, No. 3 (1972), pp. 210-214.
16. Harold S. Slusher, ."Some Astronomical Evidences for a Youthful Solar System", Creation Research Society Quarterly. VoI. 8 (June, 1971), pp. 55-57. 216
17. Harold S. Slusher, Age of the Cosmos (San Diego, Institute for Creation Research, 1980), 76 pp.
18. Thomas G. Barnes, "Physics, A Challenge to Geologic Time", Impact Series 16, ICR Acts and Facts, Institute for Creation Research, July, 1974.
19. Maurice Ewing, J. 1. Ewing, and M. Taiwan, "Sediment Distribution in the Oceans - Mid-Atlantic Ridge", 8ulletin of the Ceophysical Society of America, VoI. 75 (January, 1964), pp. 17-34-
20. Chemical Oceanography. Ed. by J. P. Riley and G. Skirrow (New York, Academic Press, VoI. 1, 1965), p. 164. See also Harold Camping, "Let the Oceans Speak", Creation Research Society Quarterly. VoI. II, (June, 1974), pp. 39-45.

Ylläolevan taulukon antamille iänmäärityksille on ominaista huomattava vaihtelu: noin 100 vuodesta 500 miljoonaan vuoteen. Tämä vaihtelu tietysti vain osoittaa perustavissa uniformitarianistisissa olettamuksissa olevia virheitä. Näyttää joka tapauksessa siltä, että kirjon lyhyemmässä päässä olevat aika-arviot ovat todennäköisesti oikeampia kuin korkeat iät. Tämä johtuu siitä, että niihin eivät ole niinkään vaikuttaneet alussa olleet, mahdollisesti nollaa suuremmat pitoisuudet. Myös olettamus järjestelmän sulkeutuneena pysymisestä on luotettavampi lyhyellä aikavälillä samoin kuin olettamus, että prosessin nopeus on pysynyt vakiona.

On siis selvää, että valtaosa käytössämme olevasta tieteellisestä havaintomateriaalista tukee käsitystä nuoresta maapallosta.

Robert Gentry -nimisen tutkijan peruskalliosta tekemät havainnot viittaavat kallioiden äkilliseen muodostumiseen. Hän havaitsi kivessä a (alfa)-säteilyn muodostamia renkaita (haloja), jotka olivat peräisin polonium 218 muuttumisesta Lyijy 206 seuraavasti: 218Po (T = 3,05 min.) -> 214Po (T = 0,000164 sek.) -> 21OPo (T = 138 p) -> 206Pb. Näiden halojen on täytynyt muodostua alle 300°C -asteisessa kivessä, jäädäkseen näkyviin. Tämä viittaisi siihen, että peruskallio ja polonium ilmestyivät yhtä aikaa ja tukee ajatusta peruskallion yhtäkkisestä syntymisestä. Näitä haloja on löydetty graniitista kaikkialta maailmasta. (Gentry, R.Y., 1974: Radiohalos in a radiochronological and cosmological perspective. Science, 5 April 1974, voI. 184, 62-66).
Myös ajanmääritysaineisto viittaa näin ollen luomiseen. Onhan toki nuorta maapalloa tukevia todisteita huomattava määrä verrattuna niihin muutamaan ajanmittausvälineeseen, jotka evolutionistit ovat tarkan harkinnan jälkeen kelpuuttaneet itselleen.
Pekka Reinikainen – Unohdettu Genesis s.212-218