Täs vaihees oon ison anteekspyynnön velkaa, parille henkilölle - jotka kuitenki merkkaa paljo vaikka en sitä aina tuokkaa välttämättä esille.
joskus sanon jotain mitä en välttämättä tarkota tai sit mua ymmärretää väärin.
mut se on sitä mun luonetta ja mä ittelleni voi mitää. joitaki asioit pystyn ja haluanki korjata mut se vie aikaa ja siihe tarvii enemmän ku yhen ihmisen.
no mut tehty mikä tehty. mennyttä ei saa takas eikä ajas voi palata taakse päis, vois jättää nii paljo välii kaikkii tehtyjä/ sanottuja asioita ja taas kelata ittesä niihi hetkii mitä haluis kokee uuestaa.
Mietin sua usein ehkä ymmärrät
Kaikki on vaikeeta ja tulee olemaan
Voispa vielä palata en tekis ollenkaan
Niitä virheitä jotka tuntuu niin pahalta
Haluun sulta anteeks ehkä tajuat
En voi sulle antaa kuuta taivaalta
Rakkaus suhun pysyy mutten tajua
Miten voisin korvata kaikki virheeni
Kaikist niistä ajoista pyydän anteeksi
En vaan pysty sanoon kuinka rakastan
Kaikki ei vaa ollu silloin helppoa
Turha kai selitellä yhtään enempää
Tiedät kyllä kaiken
Ja vielä ymmärrän etten kyllä saa anteeks
Muttei tarvikkaan
Nyt on vaan pakko lähtee polkemaan
mun aina ollu vaikee pyytää anteeks , mut nyt todella yritän . ANTEEKS!