IRC-Galleria

olipa aika lavea otsikko.
joo tässä on tullu pohdiskeltua elämää ja niitä asiota jotka on mulle rakkaita ja niitä asiota joita muuttaisin itsessäni jos olisi mahdollisuus.
oon kans miettiny miks elämä ruoskii toisia ja miksi toiset saavat kietoutua pumpuliin?näihin asioihinhan ei tietenkään koskaan löydy vastausta tai ainakin luulen niin.elämää on hirveän vaikea ymmärtää ja mä oon päätynyt siihen,että ei sitä kunnolla kannatakkaan edes yrittää.

voin myöntää sen,että olen katkera elämälle..joskus..miksi?on se peruskysymys jonka esitän itselleni liiankin usein.
toki tiedän,että kaikilla on omat ongelmansa ja tiedän että pumpulikin saatta olla yllättävän inhoittavan tuntuista..

elämä on ongelmallista.joskus elämää rakastaa niin paljon,että on kokoajan ihan huumassa ja joskus se potkaisee päähän niin kovasti,että haluaisi käpertyä nurkkaan ja itkeä silmänsä päästä.joskus ei edes itketä..jos on liian väsynyt.

toinen asia mitä oon miettiny on ihmisten kiinnostus muiden asiota kohtaan.
myönnän,kyllä mäkin rakastan juoruja!miksiköhän meidät ihmiset on luotu niin uteliaksi?kuitenkin ihmisten pitäisi ymmärtää missä menee hyvänmaun raja.mitkä ovat niitä asiota mitä levitetään muista ympäri kaupunkia ja miksi niin tehdään?
itse alan olla jo kohta siinä pisteessä,että mua ei enään vittuakaan kiinnosta mitä muut musta puhuu.

se mikä on kuitenkin ihana huomata,on se,että tästä maailmasta löytyy vielä paljon ihania ihmisiä,jotka oikeasti välittävät muista,eivätkä vain esitä,koska "niinhän hyvä ihminen tekee"..
ja millainen on sitten hyvä ihminen?ja kuka sen määrittelee?ihmisiä luokitellaan kokoajan johonkin lokeroon.teen sitä välillä itsekin.myönnän.olenhan vain ihminen!!mutta kuka määrittele kuka on normaali ja kuka ei?"normaalit ne vasta friikejä onkin" sanoi eräs julkkis haastattelussaan.ja niinhän se joskus onkin.

ja sitten vielä näistä "naamareista" meillä jokaisella on oma.me suojellaan itseämme sillä.se on tosi hyvä asia joskus,mutta naamari saattaa jäädä päähän aivan kuin se olisi liimattu pikaliimalla.sitten kun se liima jostain syystä ei enään kestä niin ihminen onkin sitten pulassa.mistä saada lisää pikaliimaa?ja tarvitseeko sitä?

me ihmiset ollaan niin erilaisia ja tiedän,että koskaan ei tule tässä maailmassa semmoista hetkeä,että kaikki hyväksyisivät toisensa.en pysty siihen itsekään.eikö me silti voitaisi edes yrittää?en tarkoita että kaikkien pitäisi olla kavereita keskenään.en todellakaan.mutta eikö me voitaisi yrittää antaa muiden elää omaa elämäänsä rauhassa?

loppujen lopuksi me ollaan kaikki vain ja ainoastaan ihmisiä..ei sen hienompaa tai erikoisempaa.ihmisiä.