Äänesi soi korvissani
kauniimpana kuin yksikään
koskaan kuulemani laulu,
naurusi helisee korvissani
puhtaampana kuin yhdenkään
kulkusen kilinä,
hymysi valaisee kirkkaammin
kuin yksikään näkemäni
auringonsäde,
tai edes tuhat.
Pelkällä pehmeällä naurulla,
pienellä hymyllä,
saat maailmani ylösalaisin
ja minut nauramaan,
pehmeästi kehräämään,
ensimmäinen laatuasi.
Ja kun sadepäivä koittaa,
varastan sinulta hymyn,
joka maalaa auringon
mustien pilvien päälle,
valaisija.
Yksi hymy
saa ilon kuplimaan,
pehmeä naurahdus
saa sulamaan,
saisiko kosketuksesi
lämmitettyä jääsydämenikin?
(c) paperisiipi
<<
>>
<<
Tällaista se nyt sitten taitaa olla. Hassu tunne, kuplii mukavasti ja kuitenkin sattuu.