IRC-Galleria

Kun sinut nään
En hetkeen pysty hengittämäänkään
Ja sydän tahtiaan tarkistaa

Heikkona horjuva, otsalla vanne
Tiukkana kiertyvä, siteessä ranne
Taivasta etsi, viimein löysi
Porttina orsi, rasvattu köysi

Olet niin kaunis
niin kaunista katseltavaa
olet kuin unta
sen mitenkä todeksi saan
olet niin kaunis
sua tahtoisin niin koskettaa
olet niin kaunis
mut kaukaista vain unelmaa

Sun nimes kiveen vuolis
mä vuokses vaikka kuolisin
sut maailman äärin kantaa vois ja viedä pois
ei muuta hulluus muotoaan
kun otteen rakkaudesta saan
ei auta sielua kivittää
se henkiin jää

Mun sydän on tehty
Vanhasta aaltopahvista
Se meinaa aina kaatua kun sä kosketat
Mä yritän rakastaa kuin olisin jumala
Mutta olen niin heikko
Ja välillä vinossa

kertosäe:
Tänään on sinun päiväsi täällä loistaa
Enkelten kaupunki
Tänään on sinun päiväsi täällä loistaa
Enkelten kaupunki
Jäätelökioskin takana olen piilossa sua

Mun talossa asuu aina yksinäinen
Prinsessa
Se etsii jostain kotia ja kultaista taivasta
Tää kuulostaa hölmöltä
Mutta sanon sen kuitenkin
Mä uskon että satuja on olemassa oikeesti

kertosäe

Tänään on sinun päiväsi täällä loistaa
Enkelten kaupunki

Tänään on sinun päiväsi täällä loistaa
Mun sydäntä kosketit

Tänään on sinun päiväsi täällä loistaa
Enkelten kaupunki
Takana kioskin vahingossa mä suutelin sua

kertosäe:
Jotkut lepää rauhas laineitten alla,
Jotkut elää haudas paineitten alla,
Jotkut elää kauan vaa vaikenemalla,
Ja taustalla soi hautajaismusiikki,

Mikä saa sut joka päivä kuudelt aamul ylös?
Juoksee kylmää yöhö, et kerkeet tylsää työhös,
Elämä on testi jost ei selvii yks ainutkaa,
se testaa sun sydänt, ja siihen sä et voi vaikuttaa,
pitää vaa hyväksyy et joku päivä se pysähtyy,
ja nauttiminen elämiselle ainoo hyvä syy,
ryhmät syntyy, tyhmät kysyy, heikot tarvii apuu,
kaatuu katuu, kaikki katuu joskus ja haluu takas alkuu,
Ku muil on tutkielmii, mut o muistelmii ja mustelmii,
toinen toistaa mustempii, mu vihkos musteel kii,
upeit tunnelmii ku sul on tutkintoja,
koska tää ei oo TV etkä sä saa hidatettui uusintoja,
Ja vaik tuskin ojast löytyy, sitä mitä mä kaipaan,
ni sen etee mitä sul on, mä en jaksa nähä vaivaa,
mu laivaa ohjaa aallot ja ku joskus daivaan pohjaa,
mua ei ainakaa vaivaa koskaa et oisin tuhlannu aikaa
Roskaa,

kertosäe

Taisteluu pahaa oloo vastaa, loppuu asti,
opi lukee karttaa oikei ja se ei venaa vikal rastil,
Tää on sitä mikä saa tarttuu aseesee,
tää on sitä mikä saa tottuu vaikeesee,
Nii kauan ku eletään, tiedetään miten pelätä,
meil on tehtävä, vaikoillaa ja tietoi kerätää,
joka ikinen ottaa faittii omassa kehässää,
eikä turhaks jää salee se iha ika eräkää,
Huonoi ja hyvii, ei valintoja kai oo väärii,
huonoista fiilis, ettei elämä oo häävii,
Joskus vitutus on sitä että haluut vaan säälii,
Joskus kidutus on sitä että luulet kuulevas äänii,
Mut ihminen pelkää eniten sitä mitä ei nää,
tsekkaa palo-ovet, älä jätä selkää vasten seinää,
Jossai vaihees oppii, ku tarpeeks aikaa kämmää,
koska loppuen lopuks sydämee mahtuu vaa yks ämmä,

kertosäe

Jengi kääntää sydämelle selän, pelkää elää,
pelkää ettei ne koskaa saa mitää eikä ketää,
herää päästäksee nukkumaa, päästää unelmat hukkumaan,
liian pieneen tiimalasiin jossa juoksee turhuutta,
Paniikis ku juopot, just ennen baarin sulkemista,
ku sä oot duunis tai pulpetissa, mä jatkan kulkemista,
älä polta ganjaa, polta rahaa ja ota kantaa,
älä hävii elämäs, osta oma talo Vantaalt,
Kaikki samaa ansaa, palkal mitä tahansa paskaa,
ni joku on ainaki matkal ovelle sua vastaa,
mut sua halaa vaa varkaat, jotka valaa jalkas,
korusanojen sementtiin ennen ku vetää maton altas,
etkä rahan palvonnaltas nää mua maailmankatonrajas,
sun pallos jalas saa mut voimaa pahoin ku katon alas,
Taas Alkon kassal mietin onks maapallo vaa valkokangas,
mut mitä ikinä tulikaa tehtyy, sä teit parhaas,

kertosäe