IRC-Galleria

Mikähän helvetin älynväläys oli tunkea ittensä lukioon?! Aina oon opiskelua vihannu ihan hemmetisti, yläastekin oli jo aika tuskaa, mutta ehei, viksuna tyttönä sitten keksin, että "MINÄPÄ MENENKIN LUKIOON." Helvetti että voi ihminen olla T Y H M Ä, kai se nyt olis pitäny tajuta että ei musta ole lukioon, ei tosiaankaan. Ja nyt kun sitten kerta alotin, niin pakkohan se on loppuun asti viedä. Ei helevetti. Ei musta ole tähän!

Millaista olisikaan
lentää rakkauden siivin,
kiitää korkealla maanpinnan yläpuolella
sinun kanssasi?

Hiljaa laskeutua alemmas,
antaa varpaiden hipaista
merenpintaa,
nauraen taas kiitää takaisin pilviin.

Nousta korkeammalle
kuin kukaan koskaan,
korkeammalle kuin kuu ja tähdet,
korkeammalle kuin aurinko,

varpaat hipoen
pumpulipilvien pintaa,
rakkaus sydämessä sykkien.

Miltä tuntuisikaan
leijailla jossain siellä
pilvien seassa,
välillä varpaanpäät
ruohoniittyä hipoen.

Millaistahan olisi
tuntea kerrankin
olevansa elossa?

(c) paperisiipi

Tuu viereeni,
kiedo kätesi ympärille
lupaus huomisesta
en ole enää yksin.

Tuu luokseni,
suutele pois pelkoni,
kosketa kevyesti,
lupaa että kaikki on hyvin.

Tuu luokseni,
kerro ettei tarvii pelätä enää,
ettei enää koskaan
tarvitse herätä painajaiseen.

Tuu valvomaan untani,
viereeni heräämään seuraavaan aamuun,
vie yksinäisyys pois.

(c) paperisiipi