Joskus musta tuntuu, että ihan mihin vaan
Ikinä koskenkaan, niin se hajoaa
Kuinka monta kertaa vielä täytyykään
Samat virheet tehdä uudelleen
(samat virheet tehdä uudelleen)
Mä haluun sun ilmeet
Haluun sun kaikki ilmeet
Ettei muut niitä nää
Haluun ajatukset
Haluun sun ajatukset
Ei muilla niihin oo asiaa
Ja mä haluun olla se
Jonka jälkeen ei oo olemassa
Sulle enää tavoiteltavaa
Joo mä halun olla se jonka jälkeen
Sulle ei oo tavoiteltavaa
Haluun tietää, haluun tietää, missä onnelliset kohtaa
Pidän huolen, pidän huolen, oon jossain kaukana
Ja kun mä meen, nousee käteni hyvästiksi
Ja niin mä meen ja muuttuu askeleeni kevyeksi
En jaksa katua, en katsoa, ja kun toiset vaalii omaansa
On niitäkin toisinaan vaikeeta sietää
Kun katson silmiisi mun pääni pehmenee
ja pilvessä on täysikuu.
Jos pelkät hölmöt luottaa toiseen ihmiseen,
niin typerykset rakastuu,
typerykset rakastuu
vain typerykset rakastuu.
Jep, ajoin tossa muutama tovi sitten kotoa kohti Kontiolahtea. Päällähän minulla oli v-aukkoinen paita sekä takki, joka oli puoliksi auki. Ajelin siinä kaikessa rauhassa, kun erittäin aggressiivisen näköinen ampiainen sujahti suoraan lennosta takin ohitse paidan sisään. Tätä seurasi helvetinmoinen kirkaisu ja melkein ojaan ajaminen. Ja eikös se pirulainen ehtinyt kaksi kertaa pistää. Hetkeäkään miettimättä pysäytin skootterin tien varteen (kyseessä on siis tie, joka on suhteellisen iso ja vilkasliikenteinen) ja viskasin takin pois. Tämän tehtyäni riisuin myös paidan ja siinä sitten pelkissä rintsikoissa sähisin ja ravistelin sitä helvetin paitaa jokusen minuutin. Lopulta olin melko varma, että siellä ei ole enää mitään joten pistin paidan päälle ja jatkoin matkaa.
Vilman luo saavuttuani huomasin, että yksi pisto on kyljessä ja toinen vatsassa. Samperin ampiaiset. Vähän rasvaa ja allergialääke, kai tästä hengissä selvitään.
"Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä.."