IRC-Galleria

Jarkko Martikainen - "Joulu on juhlista pahin"

Hiippalakit silmillä ja kasvot parran peitossa
Ei meitä saata kukaan tunnistaa.
Keikka-auton varastimme kylmäaseman pihalta.
Sitä ette vielä tietää saa.
On jouluyö...

Paina, poika, talon pohjapiirros kovaan kalloosi
Kun minä sillä aikaa lahjat jaan.
Mistä löytyy kassakaappi, mistä korut pikkurouvan
Kunnes tänne tullaan uudestaan
Ja alkaa työ.
On jouluyö... on jouluyö...

Ihminen on valmistettu hyvää tekemään.
Taivas meitä odottaa, kun täältä lähdetään...
Vaan jos painaa liika mammona
Niin kuin myllynkivi kaulassa,
Ei sen kanssa jaksa nousta taivaaseen
Vahvinkaan. siispä palveluksen teen.

Tänä jouluna muistamme niitä,
Jotka eivät selvinneet siitä
Viime kerrasta:
Joulu on juhlista pahin
Jos vain miettii kuinka, köyhyyden karkoitan...
Tänä jouluna muistamme niitä,
Jotka eivät selvinneet siitä
Viime kerrasta:
Joulu on juhlista pisin...
Tyhjään taloon palatessanne tiedätte,
Mitä tarkoitan.

Perhe palaa tyhjään kotiin. Rouva huutaa suoraan luuriin,
Virkavalta laatii lausunnon:
"Talonsa on paljas kuin lapset kätilöopistolla.
Näin ei voinut käydä, mutta näin
Vain käynyt on..."
On jouluyö... Oi, jouluyö...

Perkeleen peltilaatikot
Määrää tahdin tanssillemme
Ja perkele, mehän tanssimme
Vaikka tahtoneet emme.

Pappi luki pyhää sanaa,
Siunas syntisiä tuleen.
Virkamies maksuja rätki,
Pisti kansan polvilleen.
Insinöörit joka nurkkaan
Kellokorttikoneet toi:
Ne laskevat nyt aikaamme
Tarkemmin kuin edes voi.

Niin me tanssittiin muodostelmajonoissa
Mustiin laitoksiin, koristauduttiin kettinkiin,
Mantraa toisteltiin ja vaivuttiin transsiin:
"Ain laulain työtäs tee! Kaikki sujuu kuin tanssi."

Saloilla on tyhjää, tehtaissa on täyttä.
Joko ollaan Helvetissä
Vaikka tämä Suomelta näyttää?

Perkeleen peltilaatikot
Määrää tahdin tanssillemme
Ja perkele, mehän tanssimme
Vaikka tahtoneet emme.

Minne ovat kadonneet
Nuo puukkojunkkarit ja muut
Vastarannankiiskit,
Piskit härkäpäiset, kovat luut?
Kaikilleko puettiin
Ylle harmaat työpuvut?
Kaikilleko luettiin
"Isä meidän" ja madonluvut?

Niin me tanssittiin muodostelmajonoissa
Mustiin laitoksiin, koristauduttiin kettinkiin,
Mantraa toisteltiin ja vuosien vieriessä
Ihmeteltiin, kun on peltiä sydämessä.

Hauta on tyhjä, se on noussut sieltä
on suvun seassa nyt monta sekavaa mieltä
ja kun vainaja huitoo hilpeänä yllä kirkkomaan
niin näissä valvojaisissa, todella tullaan valvomaan

Miniä, mahtaileva luonne mesoo alas kuoppaan tuonne
taikka suurella suulla saat kunniasi kuulla
Ruumis pyytää, antakaas vainaalle keppi lainaan
Mä käyttää miniää, näin minä tahdoin tehdä aina

Silloin saapuvat haikarat ja tarttuvat isään
sulkevat suureen pussiin vievät mennessään

Chorus:
Sukulaiset, herrat, naiset
perintöni perään personlaiset
Pitkästyttävän elämän päättäjäisiksi järjestän
hauskat hautajaiset

Ei näe saattojoukko joka lehtereen alla makaa
kun haikarat palaavat paikalle kirkonmäen takaa
Nokissaan nenäliinoja, sohviakin riippuu
roinasta täyttyy sakastin savupiippu

Taivas sataa tavaraa ja rampakin ravin oppii
ruumis huutaa ”Te saatte kaiken, ottakaa koppi!”

Chorus

Surukansa kirkkoon kuulee metelin tieltä
kun raivokas ralli raikuu sieltä

Sukulaiset, herrat, naiset
perintöni perään personlaiset
Pitkästyttävän elämän
päättäjäisiksi hauskat hautajaiset

Joku joukosta uskaltaa
kirkon ovesta kurkistaa
ruumis katoaa
hitaasti horisontin taa

Me voimme tukeutua karanteenilippuun
Vaan vajoamme jos hän laivaa keinuttaa.
Me voimme laittaa kauniit päätöksemme nippuun
Hän polttaa niitä niin kuin paksua tupakkaa.

Älkää kyselkö,
Mistä häntä pitää kiittää
Älkää kyselkö.
Joskus pelkkä nimi riittää.

Kerto:
Hän on Tero,
Hän on Tero,
Keisari Tero
Hän on Tero -
Me emme.
Siinä ero.
(2x)

Kun päätyi Teroksi ja kaiken keisariksi,
Ei haittaa vaikka siitä sieluun vamma jää
Apina pannaan puolustusministeriksi
Ihan vaan siksi että naama miellyttää.

Älkää kyselkö,
Mistä häntä pitää kiittää
Älkää kyselkö.
Joskus pelkkä nimi riittää.

Kerto (4x)

Voisi sanoa että elämäkin saattaa olla ihanaa..

rapula on hirvee... ja päivän sana on s(niggers)... =)

YUP - Nyrkkeilijä

Silloin tällöin tiskiin iskee vanha tuttu tunne
Että mitä helvettiä mä täällä teen?
Vahvana se jäyti nyrkkeilijää silloin, kun ne
Katsoi hämmästellen keskeyttäneeseen

Tyhjyyteen se tuijottaa ja poskipäätä pyyhkii
Otsan ammottava haava kääreen saa
Tiimi vaiti on, kun valmentaja hiljaa nyyhkii
Taisi olla aika vaihtaa maisemaa

Kotikaupungin katujen hiljaisuus kuin hauta
Ropisee kuin iskut julma sadesää
Nolattua suuruutta ei siellä kukaan auta
Niinpä nyrkkeilijä tyhjän päälle jää

Liika viina kovetettua kuorta lisää jääsi
Hanttihommat tyhjää täytä ei, ja kun
Astui kehästä, niin kehää kiertämään taas pääsi
Elämä loi loputtoman ottelun

Sitä vaikeaa on käsittääkään, kun

Kerto:
Nyt vaikka on kesäkin kuumimmillaan
On niin kylmää ja yksinäistä
Että voi viluissaan vaeltaa vaan
Edes lapaset ei lämmitä

Sitä, joka
Olla taisi
Eksynyt, väsynyt ja sekaisin

Joku toinen näki jotain urheilijain unta
Kilpalahjamökissään se hyvin söi
Hän sai poliiseja portilleen ja tupaan lunta
Suuri nyrkki hänet baarin tiskiin löi

Jos vain juoksi läpi tutun pururadan lenkin
Löysi silloin tällöin sateenkaaren pään
Löysi päivän lohdullisen ja aurinkoisenkin
Vaikka lähinnä jäi yötä elämään

Kantapöydässään kun piti yllä tietovisaa
Moni totesi: "Tuotakaan tiedä en"
Vaan kun itse kääntyi, katsoi elämäänsä risaa
Kysyi kaikkein vaikeimman kysymyksen

Ja myönsi: enää mistään mitään tiedä en

Kerto

Sitä, joka
Olla taisi
Eksynyt, väsynyt ja sekaisin (2x)

Yhtäkkiä se sama tunne silloin palaa
Kysyy: mitä helvettiä mä täällä teen?
Kun ei löydä omaa ihmistä, ei omaa alaa
Tuskin paikkaa, mihin laittaa makuulleen

Ryyppykaveri suo kulkukoiralle suojan
Nyrkkeilijä varastaa sen pistoolin
Silloin valtaa hänet viimein, kiitos taivaan Luojan
Usko siitä, että pian on paremmin

Se tahtoi uskoa, kun usein olikin niin

Eksynyt, väsynyt ja sekaisin (2x)

Olivat ne sata tai vain neljäkymmentä vuotta -
Jokainen on onnellinen vahinko
Pidempäänkin jatkaa toki voi, vaan miksi suotta
Jos on hanskat naulaan nostettuina jo?

Vaan jospa vihdoin sai aikaan
Tuo nyrkkeilijä vaitonainen
Sen suurimman nyrkin kanssa
Sen sovinnon?

Jos olikin ottelunsa
Juuri sen mittainen?
Me tiedämme: se oli elämää
Ja siinä aivan kaikki on

Siinä kaikki on

"Joulua taloon! Ja viimeistä sellaista
näin yhtiönkin puolesta" toivotti talonmies, ja
kantoi meidät kinokseen, virneeseen levis suu sen
kun vei isoveljen glögilasin ja lupasi: "Te voitte suksia kuuseen."

Niin alkoi aattoilta. Me jäätiin hankeen vielä
seuraamaan uuden asukkaan liikkeitä siellä:
Odotettiin, suuntaisiko se saunaa päin,
lohtuna vain se, että hygienian suhteen oli ollut vähän niin ja näin...

Lasin takana laulettiin: "Tiedäpä, äijä,
hän joka tänään konjakkia ostaa
huomenna hapanta maitoa ryyppää
ja päälle rapakosta."

Ja Herra Jumala on jossain taivaassa, katsoo äitiä, lasta, isää,
hän tietää että olet saanut paljon sietää, ja katso: saat sietää lisää.
Ja herrajumala, millainen maailma: lyhyeen loppuu sen lempi...
niin, tämä päivä oli huono päivä mutta huominen on parempi.

Ihana Riitta, metrin mitta:
mainen enkelimme - me emme muista piittaa -
hän suojan meille soi, sisarensakin toi,
joka huutojuoman viimeiset pisarat jo pihamaalla joi...

...niin veli meni keittiöön. Mä perässä menin
kun siinä lääkekaapin päällä leijui Lenin,
puhui: "Pojat, tuosta purkki punaisia,
sitten toinen sinisiä...ja ihminen on vinyyliä..."

Hurjistunut Riitta huusi ja itki:
"Noi on menneet syömään mun e-pilleritkin!",
kun herätteli meitä pöydän alla,
löi vessaharjalla...

Ja herrajumala, millainen metakka! Niinkuin naisesta lähteä voi vaan...
Ja mekin kaksin kurkuin käytiin huutamaan, kasvoillamme sinerrys taivaan...
Ja herrajumala, millainen maailma: lyhyeen loppuu sen lempi...
niin, tämä päivä oli huono päivä mutta huominen on parempi.

Ja vuosia myöhemmin
kalvas kaksikko lattialla motellin tihrustelee,
kun sama keiju katossa leijailee.
Kyselevät: "Mikä päivä nyt on?
Tiedätkö sen?"
Kuiskaten laulaa keiju:
"Tämän elämän viimeinen."

Voi herrajumala, kuinka se laulaakaan: kuin enkelit taivaan vaan.
Lohtua kuoroittain ja me mykkinä vain silmäkulmia kuivaillaan,
Ja herrajumala, millainen maailma: lyhyeen loppuu sen lempi...
niin, tämä päivä oli huono päivä mutta huominen on parempi.

APC - Sleeping Beauty

Delusional
I believe I can cure it all for you, dear
Coax or trick or drive or
drag the demons from you
Make it right for you sleeping beauty
Truly thought
I can magically heal you

You're far beyond a visible sign of your awakening
Failing miserably to rescue

Sleeping Beauty

Drunk on ego
Truly thought I could make it right
If I kissed you one more time to
Help you face the nightmare
But you're far too poisoned for me
Such a fool to think that I can wake you from your slumber
That I could actually heal you..

Sleeping Beauty
Poisoned and hopeless
You're far beyond a visible sign of your awakening
Failing miserably to find a way to comfort you

Far beyond a visible sign of your awakening
And hiding from some poisoned memory

Poisoned and hopeless
Sleeping Beauty

Tool - H.

What's coming through is alive.
What's holding up is a mirror.
But what's singing songs is a snake
looking to turn this piss to wine.
They're both totally void of hate,
but killing me just the same.

The snake behind me hisses what my damage could have been.
My blood before me begs meopen up my heart again.
And I feel this coming over like a storm again. considerately.

Venomous voice,
tempts me,
drains me,
bleeds me,
leaves me cracked and empty.
Drags me down like some sweet gravity.

The snake behind me hisses what my damage could have been.
My blood before me begs me open up my heart again.
And I feel this coming over like a storm again.

I am too connected to you
to slip away, to fade away.
Days away I still feel you
touching me, changing me,
and considerately killing me.

Without the skin,
beneath the storm,
under these tears the walls came down.
And the snake is drowned
and as I look in his eyes,
my fear begins to fade recalling all of those times.
I could have cried then.
I should have cried then.

And as the walls come down
and as I look in your eyes
my fear begins to fade
recalling all of the times
I have died and will die.
It's all right. I don't mind.

I am too connected to you
to slip away, to fade away.
Days away I still feel you touching me,
changing me, and considerately killing me.