IRC-Galleria

Miehet ovat kuin banaaneja:
mitä vanhemmaksi ne tulevat, sen vähemmän kiinteitä ne ovat.
Miehet ovat kuin sää:
et voi tehdä mitään muuttaaksesi sitä.
Miehet ovat kuin sekoittimia:
tarvitset yhden, muttet ole aivan varma, miksi.
Miehet ovat kuin suklaapatukoita:
makeita, pehmeitä ja yleensä menossa suoraan lantiollesi.
Miehet ovat kuin mainoksia:
et voi uskoa sanaakaan siitä, mitä ne sanovat.
Miehet ovat kuin hallituskumppanuuksia:
niiden kypsyminen kestää niiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pitkään.
Miehet ovat kuin ripsiväri:
juoksevat yleensä karkuun ensimmäisen tunteenpurkauksen jälkeen.
Miehet ovat kuin popcornit:
ne saavat Sinut kylläiseksi, mutta vain hetkeksi.
Miehet ovat kuin parkkipaikat:
kaikki hyvät on varattu ja loput ovat invoja, tai liian kaukana.
Miehet ovat kuin laavalamput:
hauskoja katsella, mutta eivät kovin kirkkaita.

jotka ny ei tajunnu otsikkoa niin kellokoski on sama ku kupittaa :D

nainen on silloin liian lihava jos päällä ei pysy, takaa ei yletä ja alle ei uskalla mennä :D

ja niille jotka eivät jostain täysin käsittämättömästä syystä tajua tuota kuvaa niin vasemmalta lähtien

eka lukee lehteä

toka kutoo paitaa

kolmas selailee internet pornoa ja pöytälaatikossa näkyy viinapullo

ja neljäs kuorsaa

Mies: - Ostin sulle kukkasia.
Vaimo: - Jaa. Miksi?
- No ostin, kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No, kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun
ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoittaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia, kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi, että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten, jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia? Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt, että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvittää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukkapuskan kanssa ja sitten kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja pyllistelemässä heti, jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni, että tuon huomasit, että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua, kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia...
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut, kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!