Elipä kerran pahvilaatikossa pieni mies. Pahvilaatikko sijaitsi Pistaasijärven rannalla aivan Nacho kylän tuntumassa. Kylä oli ennen hyvin kaunis kukkainen niitty, mutta jotain tapahtui.
Pahvilaatikossa asuvan miehen nimi on Sergei eikä hänellä ole perhettä. Sergeillä oli kauan sitten naisystävä, mutta jotain tapahtui että enää hänellä ei ole naisystävää. Sergei on spurgu.
Eräänä päivänä Sergei käveskenteli Nachossa ja hän hämmästyi, kun häntä vastaan tuli aivan Lelumaan Niksun ja Niisku-neidin näköiset henkilöt. Sergei päätti mennä puhumaan heille, koska he olivat niin kauniita, joten hän meni sanomaan moi. Sergei ihmetteli todella, kun Niisku yritti iskeä häntä ja Niksu nauroi maassa sikiöasennossa outoa nauruaan. Sergeitä rupesi jännittämään, koska kuvitteli saavansa kaunista naista ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen, ja WOOOOOOOOSH hän pieraisi. Sergei piereskelee kovin usein. Varsinkin, kun häntä jännittää. Niisku alkoi siinä vaiheessa kuulostaa jo palohälyttimeltä. Niisku veti paitaansa hieman alaspäin ja PRÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖT, Sergei pieraisi. Sergeillä oli paljon ystäviä ja jotenkin hän onnistui olemaan niin kiva, että niitä tuli koko ajan lisää.
Tarina loppuu, koska kirjottaminen on rankkaa.
LOPPU: Sergei on maailman ainoa ihminen ja asuu yksin niityllä, mutta hän on tullut hulluksi ja luulee pierujaan ihmisiksi.