IRC-Galleria

Saatiin äitin kanssa kunnon tappelu aikaan...ylioppilasjuhlista. Lisäks ihan ku mulla olis mitään sananvaltaa omiin juhliini?? Mä en edes halunnu pitää juhlia...sit sovittiin et kutsutaan pikkuserkun porukka ja äitin veli...ja sen jälkeen listalta löyty yli 30 nimeä?! Eli pitäs koko vitun päivä vaan hymyillä nätisti - mitä en osaa - , olla sosiaalinen ja kertoa tulevaisuuden suunnitelmista 700 kertaan... Vittu pitäkööt juhlat jos haluaa, mua ei niissä näy, ellen saa ees jotenki vaikuttaa niihin.

Muutenki hermot kireellä ollu vähän turhanki paljon, ja liian kauan...sen siitä saa ku yrittää lopettaa tupakoinnin näinkin stressaavana ajankohtana...oon ollu viimeset kaks viikkoa niin räjähdysaltis, että on suorastaan ihme, etten oo kavereille ruvennu vielä raivoomaan, tai itkemään jostain ihan pikkuasiasta...vaikka tosin, istuin nyt illalla varmaan jonku puol tuntia suihkun lattialla valuvan veden alla ja itkin? Ja sen riidan jälkeen poistuin paikalta ovia paiskoen ja haistatin äitille pitkät päin näköä...

Mutta en ymmärrä, et miten voin olla tähän aikaan vuodesta henkisesti näin loppu? Ei mulle ikinä ennen oo keväällä iskeny masennus, se on tullu aina syksyllä ja jatkunu koko talven...tänä talvena säästyin isommalta masennukselta, joten kai se nyt sitten hiipii kimppuun...tai sitten tää menee jo vakavemmaks? Tosin minnekkään terapiaan en suostu lähtemään... En sitte tiedä, että ottaako väsymys ja stressi nyt viimeinkin voiton musta?

Nyt pitäs vaan kai koittaa jotenki saada pidettyy pää kasassa...toivottavasti tulis kutsu pääsykokeisiin niin pääsisin ehkä joskus poiski täältä...