Voin juosta mutta en pääse karkuun
sä täytät joka päivän ja yön
ei lepo paikkaa ei hetken rauhaa
susta mieleni tekee pakkotyön
Kadulla kun sä vastaan tuut
voin katsella seiniä päin
mulla on selässä silmät
ja askel eteen vie kaksi taaksepäin
Tahdon sut pois mun mielestä
en ajatella sua enää
pois roikkumasta oven pielestä
suoraan sisään mun elämään
ei yhtään vähempää
On kesä mennyt, rannalla tulee
ja tunnen sua vähemmän
mua pelottaa viileytesi
pitkää talvea enemmän
sä kerrot kanssani on mukavaa
ja me mennään ja sä muhut tuhlaat
en tahtonut juhlasta arkea vaan arjesta juhlaa
Tahdon sut pois mun mielestä
en ajatella sua enää
pois roikkumasta oven pielestä
suoraan sisään mun elämään
Ei vähän kuollut olla voi
tahdon kokonaan sut mun elämään
parempi sekin ettei puhelin soi
kuin ympäripyöreää
mene pois mun mielestä
En jaksa enää tulkita yhtään sun katsettas
hymyn kaarrettas, kulmakarvojas
Tahdon kuulla anna pudota sanas tähän mun pimeään
älä tee odottavan ajasta pidempää
Tahdon sut pois mun mielestä
en ajatella sua enää
pois roikkumasta oven pielestä
suoraan sisään mun elämään
Ei vähän kuollut olla voi
tahdon kokonaan sut mun elämään
parempi sekin ettei puhelin soi
kuin ympäripyöreää
mene pois mun mielestä