IRC-Galleria

Missä oonkaan juuri nyt?
Mihin olen päätynyt?
Missä oon, kun itseäni tarvitsen?
Roikun sun ovenpielessä
ja kysyn mielessä:
Hei, missä mä oon?

Mä haluun vaan rakastaa
ja tulla rakastetuksi.

Sä kyllä tiedät mitä saat mussa aikaan
enkä tahdo enää odottaa
ja jos sä tunnet miten paljon mä kaipaan
sä voisit ajatukset toteuttaa

Kun sä hymyilet mä aivan täysin lukkoon meen
Ja itsestäni naurettavan jälleen teen
Koko maailma mun ympäriltä häviää

Niin kaunis on hiljaisuus
Ja kauniimpaa on kaipaus
Kun muistoissa hetken olla saa
Silmän isku on ikuisuus
Niin kaunis on hiljaisuus
Siellä jossain säilyy salaisuus
Sielu on surusta suunniltaan
Kun ei rakkainta nähdä saa

Kun sua mä mietin se satuttaa
en paljon uskalla sua muistaa
älä suutu, minä alan jo unohtaa
mihin ikinä teenkin mä matkaa
joka soluni sinut muistaa
anna siunauksesi sinut jo unohtaa

Niin, se sekoittaa mun pään
Kun uni vain ei tuu
Joka askeleesta herään
Mitä sulle kuuluu

Nyt kai unen saan, lennän suureen maailmaan
Miks täytyy nousta aamuun ankeaan?

Miten sulla menee?
Mulle kuuluu hyvää, tai ei kuulu sittenkään
joskus tuntuu että jäädyn itseni sisään,
muuten kuuluu hyvää.

Voin juosta mutta en pääse karkuun
sä täytät joka päivän ja yön
ei lepo paikkaa ei hetken rauhaa
susta mieleni tekee pakkotyön

Kadulla kun sä vastaan tuut
voin katsella seiniä päin
mulla on selässä silmät
ja askel eteen vie kaksi taaksepäin

Tahdon sut pois mun mielestä
en ajatella sua enää
pois roikkumasta oven pielestä
suoraan sisään mun elämään
ei yhtään vähempää

On kesä mennyt, rannalla tulee
ja tunnen sua vähemmän
mua pelottaa viileytesi
pitkää talvea enemmän
sä kerrot kanssani on mukavaa
ja me mennään ja sä muhut tuhlaat
en tahtonut juhlasta arkea vaan arjesta juhlaa

Tahdon sut pois mun mielestä
en ajatella sua enää
pois roikkumasta oven pielestä
suoraan sisään mun elämään
Ei vähän kuollut olla voi
tahdon kokonaan sut mun elämään
parempi sekin ettei puhelin soi
kuin ympäripyöreää
mene pois mun mielestä

En jaksa enää tulkita yhtään sun katsettas
hymyn kaarrettas, kulmakarvojas
Tahdon kuulla anna pudota sanas tähän mun pimeään
älä tee odottavan ajasta pidempää

Tahdon sut pois mun mielestä
en ajatella sua enää
pois roikkumasta oven pielestä
suoraan sisään mun elämään
Ei vähän kuollut olla voi
tahdon kokonaan sut mun elämään
parempi sekin ettei puhelin soi
kuin ympäripyöreää
mene pois mun mielestä