IRC-Galleria

Isona minusta tulee prinsessa!

No niin. Se on sitten päätetty ja sillä selvä. En tarvii muita tulevaisuuden suunitelmia.

Nukuin viime yönä ihan tosi huonosti. Mulla oli kai kuumetta illalla ja puin ihan hirveesti vaatteita kun menin nukkumaan. Sitten jonkin ajan päästä heräsin siihen kun kuume läski ja oli kamalan kuuma. Noi heittelin ylimääräsiä vaatteita pois ja jatkoin nukkumista. Sitten jonkin aja päästä heräsin uudestaan. Olin menny jo joskus kahdeksan aikaan mukkumaan, mutta kun tossa toisen kerran heräsin, ajattelin että on jo kohta aamu. Katoin kelloa ja se oli viittä vaille yksi. Ja mä olin ajatellu, että se on ainakin jotain viisi. Oli ihan hassua. Yritin sitten nukkua uudestaan, mutta en millään meinannu saada unen päästä kiinni. Lopulta kävin sitten joskus neljän aikaan hakemassa särkylääkkeen ja vähän sen jälkeen nukahdin uudestaan.

Olin tänä viikonloppuna Andrealla. Oli tosi mukavaa.
Andrea piti eilen synttärijuhlat ja näin sen kavereitakin siellä. Ne oli kanssa tosi kivoja ja osasin sen verran saksaa että selvisin viikonlopun :)
Oltiin launtaina niiden kavereiden kanssa keilaamassa. Oli tosi hauskaa. Ei ehkä koko aikaa pelattu ihan säänöjen mukaan, kun heitettiin kerralaan joku kolme palloo aina välillä tai juostiin puoleenväliin rataa heittään sitä palloo. :D

Nyt on vähän kipeä olo, mutta toivottavastise menee pian ohi.

Tänään on ollu tosi kiva päivä.
Sain paketin kotoa. Se oli mukavaa.
Nyt mulla on taas suomalaista suklaata ja karkkeja.
Kiitos äiti!
Ja Julia on ehkä söpöin pikkusisko ikinä.
Kiitti kivasta lahjasta Julia!
Se oli söpö.

Ostin tänään itelleni saksalaisen liittymaän. Tai vaan sellasen prepaidin. Oon aika ylpeä itestäni, kun puhuin sille myyjälle vaan pelkkää saksaa. En kertaakaan englantia. Ja se myyjä vielä ihan ymmärsi mua :). Vähänkö oon ihan pro saksalainen jo.

Kukaan ei oo kirjottanu mun ystäväkirjaan :(

Mun puhelin herätti mut eilen aamulla.
Se värisi jo kolmatta kertaa ja mietin että kuka ihme mulle soittaa tähän aikaan. Kello oli kahdeksan.
Otin mun puhelimen ja se ilmotti mulle että on mukavaa.
Muistin, että niin tänään on torstai.
Sit puhelin kertoi mulle vielä, että oon ehkä kiva ja että vain yksi jäätyy.
Jäädyinkin tollasesta herätyksestä.

Kirsikin on ehkä kiva. <3

Ajattelin hommata itselleni sosiaalista elämää tänään ja menin katsomaan kun tuolla Bad Sodenissa oli sellanen seurakunnan Jugendcafé. Mietin ensin että uskallanko mennä kun en kuitenkaan kauheasti puhu saksaa. Päätin kuitenkin mennä.
No se ei ihan ollu sellanen mitä ajattelin. Se oli sellanen betoni talo ja siellä oli kaks huonetta. Toisessa huoneessa oli yks tyttö joka istu sohvalla ja kuunteli musiikkia puhelimestaan ja sit siellä oli sellanen mies, joka oli kai se työntekijä ja se purki juomakoria kaappiin. Sit se tyttö meni ulos tupakalle kavereidensa kanssa. Siellä toisessa huoneessa oli joku kolme pokaa, jotka katseli telkkaria. Lähdin vaan sit heti pois.
Mutta olen aika ylpeä, että uskalsin lähtee sinne.
Nyt ajattelin vielä mennä kahdeksalta leffaan. Mutta siellä tuskin tapaa sen paremmin ketään ihmisiä.

Olin eilen illalla Suomalaisen seurakunnan kuorossa.
Se oli Frankfurtissa ja sinne piti mennä ensin junalla ja sit U-bahnilla.
Toi juna osuus meni ihan ok, paitsi että ensin pelkäsin, että oon menossa väärään suuntaan, mutta tajusin kuitenkin jossain vaiheessaa, että oli se ihna oieka suunta sittenkin. Sit jäin pois vähän väärällä pysäkillä. Jäi Frankfurtin Hauptbahnhofilla vaikka olis pitäny jäädä vasta seuraavalla. Sitten koitin siellä asemalla ettiä, että mistä lähtee U-bahnit 1, 2 ja 3. No ei ainakaan sieltä asemalta. Sieltä lähti vaan 4 ja 5. Menin sitten lopulta kysymään turisti-infosta, että mistä ne lähtee kun en uskaltanu lähtee seikkaileen sinne Frankfurtiin etsimään. Kysyin siltä naiselta saksaksi ja mun mielestä ihan oikein, mutta se vastas mulle englanniks. :D. Onneks. No se selitti ettei ne lähde sieltä vaan mun pitää ensin mennä U4:llä Hauptwacheen, jonne mun piti siis alun perinkin mennä sillä junalla ja sit sieltä lähtee ne U1, U2 ja U3.
No selvisin lopulta siten sinne Dornbushiin, missä se oli se paikka ja vähän etsittyäni löysin sen seurakuntatalonkin. Siellä oli tietekin ovet lukossa. No ei hätää. Löysin sitten sieltä ilmotustaululta sen kuoronjohtajan puhelinnumeron ja se kerto, että sinne pitää mennä sieltä sisäpihan kautta.
Lopulta pääsin siis sisälle, enkä ollu kun 20 minuuttia myöhässä. Mutta ei se kuoro ollu päässy vielä silloin alottamaan koska niillä ei ollu ollu avaimia. Eli en jääny mistään paitsi.
Siellä kuorossa oli ihan mukavaa vaikka ne muut olikin aika paljon mua vanhempia. En kuitenkaan ollu ihan ainoa alle 50-vuotias. :). Ja siellä oli yks toinenkin au pair ja se vaikutti tosi kivata.
Se kuoron jälkeen löysin ihan turvallisesti kotiin. Ja olisinpa muuten matkalla saanut monta turkkilaista. :D. Yhdellekin olis vaan vähän pitäny hymyillä ja iskee silmää niin se olis varmasti juossu pois sieltä junastansa ja tullu sinne tien toiselle puolelle, missä mä odotin omaani. Eikä se todellakaan ollut mikään pahannäkönen. ;)