Tänä iltana nää ajatukset mut taas ottaa valtaan/
mä mietin voiks sulle olla mikään liian halpaa/
sulle jonka teot ei tunnu kunnioittavalta/
vaan kavaltaa, surutta vetää elämänilon alta/
mä luulin tuntevani sut, mä luulin muistavani sut/
nyt toivon että aikoinani oisin unohtanu sut/
enää en voi, siis kerää suojelusenkelis/
enää en voi odottaa et nähdään vast helvetis/
luulet tätä läpäks, luulet olevasi ovela/
katotaan sun hymyy sit kun seison sun ovella/
iskit hampaas aika vitun kiellettyyn omenaan/
nyt on myöhäst alkaa siitä huonoo omaatuntoo potemaan/
tehtyy ei saa tekemättömäks vaik kuinka tahtois/
ja tahtois, tahtois tästä kaikest vaan pois/
koska tää ei pääty siihen että kukaan meille taputtaa/
mitä, et kai luullu et tyydyn pelkil sanoil satuttaan?/
Mä en pysty unohtaan, mä en voi antaa anteeksi/
silmis kiiltää hulluus niinku lateksi/
mä tiedän sen mut mitään sille voi mä en/
mihin kaikki tulee johtaan, älä kysy, sitä tiedä en/
mä en pysty antaa anteeks, en pysty unohtaan/
mut usko et mä pystyn kaikkeen siihen mitä uhoan/
viilsit aivan liian syvältä, niin syvältä/
tapoit sen, mikä estää tätä tuntumast hyvältä/
Sä luulit pääseväsi tästä niinku koira veräjästä/
sillä et estä mua vihaa sisälleni keräämästä/
päätit pettää tätä jätkää erästä/
et tainnu uskoo et mun tapauksessa varmasti kuuluu perästä/
elävässä elämässä ulkokuorihan on asemassa pettävässä/
en aio luovuttaa täs tehtävässä/
kaikest mitä teen tuun olemaan vitun ylpee/
sun tekos oli niinku takaapäin pisto mun kylkeen/
Mä en pysty unohtaan, mä en voi antaa anteeksi/
silmis kiiltää hulluus niinku lateksi/
mä tiedän sen mut mitään sille voi mä en/
mihin kaikki tulee johtaan, älä kysy, sitä tiedä en/
mä en pysty antaa anteeks, en pysty unohtaan/
mut usko et mä pystyn kaikkeen siihen mitä uhoan/
viilsit aivan liian syvältä, niin syvältä/
tapoit sen, mikä estää tätä tuntumast hyvältä/
Mä en pysty unohtaan, mä en voi antaa anteeksi/
silmis kiiltää hulluus niinku lateksi/
mä tiedän sen mut mitään sille voi mä en/
mihin kaikki tulee johtaan, älä kysy, sitä tiedä en/
mä en pysty antaa anteeks, en pysty unohtaan/
mut usko et mä pystyn kaikkeen siihen mitä uhoan/
viilsit aivan liian syvältä, niin syvältä/
tapoit sen, mikä estää tätä tuntumast hyvältä/