IRC-Galleria

harkitsen vakavasti nimeni muuttamista räkämonsteriksi

En oikein tiedä että näinkö aamulla unta vai mitä helvettiä tapahtu mutta se oli häröö; puhuin Allun, Kurran ja Juuson kanssa meidän pihassa sit yhtäkkiä räpäytin silmiä niin ne oli 3 kerroksessa parvekkeella. Sit säikähdin että mun kuume on noussut jo niin paljon että alan näkemään hallusinaatioita ja sit yks kaveri jolle oon puhunut kerran tulee ja vie mut kotiin nukkumaan ja sit Teesa tulee ja pistää mut vannomaan etten lähde juomaan. :D

Ja se ei tuntunu yhtään edes unelta vaan vielä herättyäni uskoin että se oli totta ja panikoin kun kuume vaan tuntu nousevan ja nousevan. Jotakin niin omituista siinä oli etten vieläkään ole ihan täysin vakuuttunut ettei mitään oikeasti tapahtunu ja näin vaan unta.

Kuumeessa on mahtavaa. Äiti tulee kohta hakemaan ja sit saan teetä, ruokaa ja limsaa. Mut suussa maistuu paha.

Päättäjäiset osa III: Trilogia päättyy oli muuten ihan hyvä ilta. Jopa niin onnistunut etten koe suurempaa tarvetta kirjoittaa siitä. :o

niin lisää on vaikea saada tähän aikaan.

Sain eilen taas sellaisen krapulahalvaus jutun ja tajusin että se onkin varmaan siitä kiinni ettei mun pää liiallisesta juomisesta johtuvan psykoosin takia tiedä että oonko ihminen vaiko kala ja yritän hengittää kiduksilla, jotka evoluutiollisista syistä aivot luulevat minulla jonkun mukaan olevan. Tai sit se johtuu jostain muusta, mutta se oli paniikki kohtaus ilman paniikkia, otin jopa elämäni ensimmäisen rauhoittavan ja se teki sen mitä nimessään lupasikin. Pitäiskö tulevaisuudessa jättää 5l konjakkilasit rauhaan ja juoda, miten ne nyt sen asettelikaan, maltillisesti... järkevästi...

No mutta nyt oon virallisesti työtön. Saa onnitella. Tai haukkua, miten sen nyt näkeekään.

Mä oon vaan sellainen tyyppi joka myöhästyy omista valmistujaisistaan.

Valmistuminen on kivaa, jos sulla on krapula niin sut käsketään nukkumaan ja ottamaan lonkero. Sit saa pelata väkivaltaisia videopelejä vaikka paikalla on vieraita, kunhan ensin vaan hoitaa velvollisuudet kuten kättelyn ja kahvipöydän vieressä seisomisen altapois. Tilaisuus pelata näitä pelejä siunaantuu niin harvoin että se pitää käyttää hyödyksi ja huviksi.

"The sky was nothing but two beating, red, hearts,
and I know; we are surrounded by love."

Nyt vois vetää Peter Pan -kompleksin maksimaalliseen potenssiin. Sanoin potenssi. :D Siellä ne true amikset popitti Klamydiaa ja joi kaljaa autojensa vieressä, mä oon vaan semi amis ja juon. Käsittämätön halu kuunnella Limp Bizkittiä. Moro.

Ja ens viikonloppuna trilogia täydentyy lukion päättäjäisillä. Kaikki elämän parhaat jutut tapahtuu kolmessa osassa, mutta elämässä vain kaksi osaa.

tänään li yllättävää ja juu. enpä tiedä mitä sanoa, 4,5h päästä valmistujaiset. ääh. no kai se on "pakko". nikke sai melkein tappelun aikaan mutta ne toiset oli kai jotain nössöjä kun ei ilman syytä viittineet turpaan vetää. kännikuskin elämä kännissä ei ole niin helppoa kuin luulisi. elämä ei ole pelkkää vesipatjalla tanssimista, sen voin kertoa. ja kaiken takana oli jälleen kerran tomi. nero, jumala, tomi.

On totta vain harvoissa ja valituissa tilanteissa. :D Iski perus vaatekauppa-ahdistukset, lähdin kävelemään ja yhtäkkiä tajuan seisovani hyvinkin tutulla paikalla, joskus muinoin kirjoitusta täynnä olleen seinän edessä. Tajusin että kesällä pitää lähteä Helsinkiin vähintään yhtä laadukkaalle reissulle.

Hei hei salsasinko minä tulen luoksesi...

Vaatekaupat pilaavat elämäni. Ens kerralla se on suojakännien paikka.

Se maistuu hyvältä ja siitä tulee kiva olo.

Hyppäsin parvekkeelta ja toisella kerralla ajatus jätti ja laskeuduin selälleni. Nyt sattuu. Ja on alkoholivieroitusoireet. Eilen oli jännää, hyvin jännää ja nyt musta tuntuu että mitä vittua? Kusivatko elämä läpällä filosofian meille asettamat normit ihan totaalisesti vai asetettiinko läpälle elämälle tänään ihan uudenlaiset standardit? Ja onneksi olkoon, Nikke, ja anteeks etten enään loppuillasta pystynyt keskittymään sinun juhlistamiseesi, ajatus karkasi ja vaeltelin.

Ihan kivaa. Nyt lenkille.

Kävin tänään Suolahdessa Keski-Suomen Opiston Humaanistenalojen Ammattikoulun tjsp. päättäjäisissä. Niillä oli siellä kakkukahvit ja kaikki. Ja meillä, Joonaksilla, oli karjalanpiirakkaa, niillä ei. Tosin niiden autoissa varmaan toimi etuikkuna, meillä ei.
Niillä oli pirunviilee asuntola kyllä, haluais mennä sinne vuodeksi ihan vaan pyörimään huumorimielessä. Se vaikutti just sellaselta leiriltä jossa vaan hengataan, saunotaan ja lauletaan leirilauluja nuotion ääressä.
Toisaalta niidenkin rehtori rakasti omaa ääntää ja luetella saavutuksiaan. "Tänä vuonna juoksin maratoonin 13,4 minuuttiin ja luettelin koko matkan aakkosia takaperin..." tyylistä settiä tuli vaan jatkuvalla syötyllä, eihän siitä saanu mitään selkoa että mitä se kehuskeli, mutta jotain kuitenkin.
Ja jos teette matkaa autolla ja jostain ikkuna ei mee kiinni niin älkää korjatko asiaa elmukelmulla, se ei toimi. Mutta toisaalta saa siitä hyvät naurut kun ajaa tiellä 50 metriä elmukelmua auton oven ympärillä.

Mun kaverit on pettureita ja minä olen majakanvartija.