Revin siipeni irti jo aikoja sitten/
Päätin että jatkan matkaa enkä itke/
Oma reitti omat kuviot ja oma mielikuvitus/
Ja oman pääni sisäl jatkuu aina sama vitutus/
Ei elämä saa loppuu vaikka siivet paloi tuhkaksi/
Kirkas kaunis mieli muuttuikin tosta vaan mustaksi/
Sädekehän pääni päältä laitoin taakse lukkojen/
Enkelkuoron sijaan kuulen enää vaan ukkosen.