Te parhaat ystävät tiedätte ettei mun lapsuus oo ollu, helpoin mahdollinen
Mut nyt kuitenkin oon onnellinen
Ja sehän on kaikist tärkeintä et en pelkää
Menneisyydelle enää kääntää mä selkää
Nyt jo parikymment mittaris täs lasissa
Ja vaikken mä viel eläkkää, siel isos lasipalatsissa
Ni pystyn nauttii iloist, siinä missä muutki
Eikä ole enää syytä mun, muuttua muuksi
Elin pieni lapsi lastenkodis, keskellä vieraiden kasvojen
Mä nukuin alla tuntemattomien kattojen
Vastas valtavia keiloj liian kirkkaiden valojen
Ja sillon mä tajusin et en itse pysty päättää omast kohtalosta
Joten toivos päätin katsoa ja tulevaa vaistota
Onneks olin vasta pieni lapsi ja sain uuden perheen huostaks
Ni muuttu, elämä suoraks
kertosäe:
Oli isot huolet pienel lapsel
Pelos yksin katso taakseen katseel
Minkälaisii vaaroi sielt vois saapuu
Yksin isos maailmas vaan toivoen apuu
Oli isot huolet pienel lapsel, pelos yksin katso taakseen katseel
Minkälaisii vaaroi sielt vois saapuu, yksin isos maailmas vaan toivoen apuu
On teille biologiset nyt vanhemmat mul sanottavaa
Kertokaa te mulle miten ihmees mut sais tajuamaa
Miten voi viina vaan viedä voiton, uhal hengen pienen lapsen,
Lapsen pois huostaan oton
On täs jo nii monii vuosiiki kulunu
Mut ei oo paljooka teist niinä vuosina kuulunu
On nii monii asioita jotka muuttunu
Oon teille suuttunu
Haluisin tietää mitä kuuluu
Pienen askel paino ku jouduin selittelee
Et minkä takii oves lukee
Aivan eri nimeel
Ekaks pelotti, ja sitte se nolotti
Kertoo et oon tullu lastenkodist aivan uutee kotii
Sillon tunteet soti tosin sodan voiti
Ja kuulin et kuulemma homman hienosti kotii hoidii ja se anto voimii
Et oli vihdoiki uus koti, jossa musta pidettii
Ja missä muaki rakastettii