En kai selittää pysty mitenkään, miksi lähdit pois, jätit mut yksin pimeään eksymään tähän elämään joka potit jakaa väärään pöytään. Muttei pelkoa esiin tuoda saa, jos aikoo päästä peliin mukaan, jossa jokainen on omillaan.
Elä elämää pelkää, elä elämää, elä pakoon juokse pimeään. Ei elämää voi esittää ilman esittäjään. Elä elämää pelkää, elä elämää. Elä pakoon juokse kipeää. Ei elämää voi esittää jos sen vesittää.
Anna sattuu vaan, kyllä helpottaa, kun aika kuluu ja tarpeeksi huutaa ja uhoaa. Anna vuotaa vaan, suola kuivattaa, tunto palaa ja kaikki muuttuu ajallaan, ehkä parempaan tai mihin vaan. On kaikki kuitenkin vain ajanhukkaa, ei tänne tultu voittamaan.
Elä elämää pelkää, elä elämää, elä pakoon juokse pimeään. Ei elämää voi esittää ilman esittäjää. Elä elämää pelkää, elä elämää. Elä pakoon juokse kipeää. Ei elämää voi esittää jos sen vesittää..
[Niinhän se on. Ei elämää pitäs pelätä, vaan ottaa kaikki tuleva vastaan. Mut kun ei uskalla, ja pelkää liikaa että satuttaa itteensä, ni sillon vaan unohtaa elää... Valitettavasti. ]