jep, tämmönen päivä taas. vaihteeksi.
ei mulla silleen mikään ole huonosti. tai ei ainakaan pitäis olla. en vaan hyväksy itteäni. semmosena ku oon tähän maailmaan syntyny. ja se on väärin. on väärin jos joudun koko lyhyen elämäni ajan kamppaileen itteni kanssa. sama pätee minuun. "oon itte itteni pahin vihollinen." pelkään itseäni liikaa. pelkään olla yksin. liikaa ajatuksia päässä pyörii. ja just negatiivisia. jos mä vaan saisin toivoa ihan mitä mä tahon. mä toivoisin olevani onnellinen ihminen. ihminen jolla olis asiat hyvin. en sais ajatella näin. näin miten nyt ajattelen. ja kun oon vielä kuullu monilta, että jotku haluais olla niin ku minä, en suosittele. en kenellekkään. kirjotuskaan ei oikein onnistu, ku ajatuksia vilisee liikaa. tai ei nyt liikaa, mutta yhen aiheen ympärillä koko ajan.
MULLA ON ELÄMÄ, vielä.
mikko<sydän>