Eksät on vaan mokia , kummiskin niistä oppii aina jotain uutta ja
tulee vahvemmaks . Se mikä ei tapa , se vahvistaa mut
yleisimmiten se mielenterveyttä ravistaa .
.
Jätä mulle jämät tost sinisest lämäst
Se kuvaa mua ja sitä mitä mä oon tänää
Palanu savuna ilmaan
Ajan mittaan, mäki kai joudun flippaan
Voi olla et mä oon vääräs
.
Kun tänään sytytin tupakan väärästä päästä, laitoin suolaa kahviini ja
ripustin pyykit kuivumaan sateessa, huomasin, etten vieläkään voi olla
ajattelematta sinua.
.
.
.
.
Ehkä on normaalia elää menneitä aikoja uudestaan runojen ja satujen kautta. Ehkä on täysin ok itkeä yhä uudestaan tietylle kohdalle ja katua menneitä päätöksiä . Silti mä toivon joka ilta ja joka kerta kun ripsi putoo tai kello on 11:11 . Mä toivon ja rukoilen että voisin edes hetken aikaa tietää miltä tuntuu olla ilonen , onnellinen ja rakastettu . Miltä tuntuis seurustella , kertoo muille ja suudella julkisesti . Ei kai koskaan ole liian myöhäistä kasvaa ja oppia elämästä ja itsestään lisää . Joskus on vain hukassa , ja tarvitsee jonkun joka muistuttaa mihin suuntaan olikaan menossa .
pyyhe pääl
ei siks et oot märkä
vaan peittää sun kädet,
ne punaset viillot
mustat jäljet poskil
ei se vesi sun kajaalei saanu leviin,
vaan sun silmät on saanu kärsii
haiset sairaalta,
et oo,
vaan koska mieles on kärsiny
There's only hate
There's only tears
There's only pain
There's only lies
There's only fears
There is no love here
vielki kasvoistasi kuva palaa aina mieleeni
mietin niit aikoi ja sit sua salaa kaipaan viereeni
mut vaikkei sun kaa olla enää nytte yhdes,
tahdon jotain pitää hengissä ja elää yhteydes
nyt ees tutut sanatkaan eivät enää tunnu samalta
vaan uuvuttavalta, jo hymyilykin tuntuu pahalta
mut ku halataan ystävinä, turtuu haavat ja
samal haluais taas lähtöruutuun palata
mut vaikka vuoksesi itkenkin edelleen joskus,
kaipaan sua lohduks,
tiedän, et vaik muistoillani ruoskisin itseni verille
vaikka yksin juoksisin sittenkin perille
vain muistoni voi enää tuoda takas
ne hetket, jotka vietin kun olin sun luonas, rakas
vielki muistan, kuinka painoit hiljaa huulet mun suulle
mun sydän ei koskaan kuulunu muille ku sulle
I'm the deepest cut
I'm the deepest wound
I'm the deepest lie you ever told
I'm the hardest part
I'm the blackest heart
I'm the darkest night that's way too cold
Itkusta värjääntyneet silmät.
Näe minua koskaan eivät.
Minne matkaisin.
En koskaan päätyisi.
Sinne mistä joskus lähdin.
Sinun silmäsi eivät minua nää,
kun sanon päättyy tää.
Kaikkein vaikeinta
meidän erossamme oli
se, kun jouduin kääntymään
ja kävelemään kauas sinusta,
teeskentelemään etten enää rakasta sinua...
Kaiken kokemani jälkeen
haluan vain käydä nukkumaan
ja unohtaa kaikki ne muistot]
Todellisuutta ne kaikki joskus oli
nyt kaikki on vain unta...
Yhdessä tähtiä katselimme,
omista haaveista kerroimme,
lopulta eri teitä kuljimme,
uudet paremmat tiemme löysimme...
Inhoo mua , mä voin hyvin .
Valehtele mulle , mä kestän sen .
Ärsytä mua , mä olen tottunut .
Kiellä mut , mua ei kiinnosta .
Huuda mulle , mä kuuntelen
Lyö mua , ei olis eka kerta .
Unohda mut , mä muistan .
Tee mitä haluut , kai mä senki ansaitsen
No nyt sun kaveris on kuullut huhuu musta
ja sulle päätömyksii puhuu musta.
Anna tunteen kuskaa, en tuota sulle tuskaa.
Älä luovu musta, en luovu taistelutta susta.
En kestä ajatusta ilman sua!
Paskaa puhuu ne joit vituttaa olla huonompi ,
asiat juorujen kierrossa muuttuvat ,
puhu vaan paskaa teet musta kuuluisan !